Viherpantaheinä

Nykyään Viherpantaheinä on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta yhteiskunnassa. Ajan myötä Viherpantaheinä:stä on tullut peruselementti ihmisten jokapäiväisessä elämässä. Olipa työssä, sosiaalisesti tai henkilökohtaisesti, Viherpantaheinä on ratkaisevassa roolissa tapaamme elää. Kautta historian Viherpantaheinä on kehittynyt ja mukautunut yhteiskunnan tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja siitä on tullut jatkuvan tutkimuksen ja tutkimuksen aihe. Tässä artikkelissa tutkimme Viherpantaheinä:n eri puolia ja vaikutuksia jokapäiväiseen elämään sekä sen vaikutusta eri aloilla ja sektoreilla.

Viherpantaheinä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit
Alakaari: Koppisiemeniset
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Pantaheinät Setaria
Laji: viridis
Kaksiosainen nimi

Setaria viridis
(L.) P.Beauv.

Katso myös

  Viherpantaheinä Wikispeciesissä
  Viherpantaheinä Commonsissa

Viherpantaheinä (Setaria viridis) on pantaheinien sukuun kuuluva yksivuotinen heinäkasvilaji. Se on tyypillisesti matalakasvuinen ja kasvutavaltaan löyhästi mätästävä. Viherpantaheinästä tavataan kahta muunnosta: isoviherpantaheinä (Setaria viridis var. major) ja pikkuviherpantaheinä (Setaria viridis var. viridis). Muunnoksista isoviherpantaheinä on selvästi korkeammaksi kasvava ja leveämpilehtinen. Isoviherpantaheinän kukinto on myös pidempi ja tiheämpikukkainen.[1]

Viherpantaheinän varret ovat yleensä noin 20 cm korkeita ja kohenevia tai solmukohdistaan polveilevia. Lehdet ovat vaaleanvihreitä ja tasaisia. Varsien päissä olevat kukinnot ovat noin 5 cm pitkiä, muodoltaan liereitä ja väriltään vihreitä tähkiä. Tähkylöiden sisäkaleet ovat suunnilleen kukkien pituisia. Viherpantaheinä kukkii elo–syyskuussa.[1] Italianpantaheinä eli tähkähirssi (Setaria italica) muistuttaa viherpantaheinää.

Suomessa viherpantaheinää kasvaa siellä täällä eteläisessä Suomessa, mutta se ei ole kovin yleinen.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Arne A. Anderberg: Den virtuella floran: Kavelhirs (Setaria viridis) Den virtuella floran. 1998. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 30.4.2017. (ruotsiksi)
  2. ↑ Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2015: Viherpantaheinä (Setaria viridis) Kasviatlas 2015. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 30.4.2017.

Aiheesta muualla