Tässä artikkelissa perehdymme Zossen:een, aiheeseen, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Zossen on aihe, joka kattaa monenlaisia näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen vaikutuksista yritysmaailmaan. Tässä artikkelissa tarkastelemme Zossen:n eri puolia ja tutkimme, miten se on kehittynyt ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme sen merkitystä tänään ja keskustelemme sen mahdollisista vaikutuksista tulevaisuudessa. Alkuperäistään nykyaikaisiin sovelluksiin Zossen on aihe, joka herättää edelleen kiinnostusta ja keskustelua, ja olemme innoissamme voidessamme sukeltaa sen tutkimukseen tässä artikkelissa.
Zossen (sorbiksi Sosny) |
|
---|---|
![]() |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Zossen |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Saksa |
Osavaltio | Brandenburg |
Piirikunta | Teltow-Fläming |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 180 km² |
Korkeus | 38 m |
Väkiluku (2016) (arvio) | 18 115[1] |
– Väestötiheys | 100 as./km² |
Postinumero | 15806 |
Zossen on kaupunki Brandenburgin osavaltiossa itäisessä Saksassa. Se sijaitsee Dahmen sivujoen Notten varrella 25 kilometriä Berliinistä etelään. Zossen on useimpien muiden brandenburgilaisten paikkakuntien tavoin alun perin slaavilainen yhdyskunta. Kaupungin naapurit pohjoisesta myötäpäivään ovat Mahlow, Rangsdorf, Dahme-Spreewaldin piirikunta, Baruth, Mellensee, Trebbin ja Ludwigsfelde. Zossen-nimen alkuperän arvellaan olevan slaavilaisessa mäntyä tarkoittavassa ilmaisussa (sosna, Сосна).
Kaupungissa on runsaat 18 000 asukasta.[1]
Zossen sijaitsee kaksirataisen, sähköistetyn rautatielinjan Berliini–Dresden varrella. Kaupungin alueella risteävät valtatiet B 96 ja B 246. Moottoritie A 10 kulkee kaupungin pohjoispuolitse.[2]
Zossenissa sijaitsi Neuvostoliiton sotilasalue vuosina 1945–1994.[3] Alue oli sotilaskäytössä jo ensimmäisen maailmansodan aikana; siellä majoitettiin venäläisten, brittien ja ranskalaisten joukoissa taistelleita islaminuskoisia sotavankeja leirissä, jota kutsuttiin nimellä Halbmondlager eli ”Puolikuunleiri”. Heitä varten rakennettiin puinen moskeija; hyvällä kohtelulla vankeja pyrittiin käännyttämään Saksan puolelle.[4]