Altingiaceae

Tässä artikkelissa käsittelemme jännittävää Altingiaceae-aihetta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua eri aloilla. Alkuperäistään nykypäivään Altingiaceae on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, minkä ansiosta olemme saaneet syvemmän ymmärryksen sen ominaispiirteistä ja seurauksista yhteiskuntaan. Näillä linjoilla tutkimme Altingiaceae:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista talouteen sen vaikutuksista sosiaaliseen ja kulttuuriseen. Lisäksi tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä, joita Altingiaceae:stä on ilmaistu, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kiistanalaisesta aiheesta.

Altingiaceae
Altingia gracilipes
Altingia gracilipes
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Euphyllophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Saxifragales
Heimo: Altingiaceae
Horan., nom. cons.
Altingiaceae-heimon levinneisyys
Altingiaceae-heimon levinneisyys
Suvut
Katso myös

  Altingiaceae Wikispeciesissä
  Altingiaceae Commonsissa

Altingiaceae on pieni puukasviheimo koppisiemenisten Saxifragales-lahkossa, johon muun muassa rikkokasvit kuuluvat.

Tuntomerkit

Heimon kasvit ovat aina- tai kausivihantia puita, jotka sisältävät eräitä iridoideja (välkehtiviä yhdisteitä) ja hartseja sisältäviä erityskanavia. Lehdet sijaitsevat kierteisesti ja ovat liuskalapaisia ja korvakkeellisia. Kukat ovat yksikotisesti yksineuvoisia ja kehättömiä. Kukinto on vaihtelevassa määrässä mykerömäinen. Hedekukissa on 4–10 hedettä ja emiön jäänne, pistillodi. Emikukissa on emien välisiä ulokkeita, jotka tulkitaan steriileiksi kukiksi. Kahdesta emilehdestä muodostunut yhdislehtinen sikiäin on (puoleksi) kehänalainen, ja luoteissa on monisoluisia ulokkeita. Siemenaiheita on sikiäimessä paljon, ne ovat suoria, ja vain alimmat niistä ovat fertiilejä. Hedelmä on rakokota. Siemenessä on niukka endospermi.[1]

Levinneisyys

Heimon kasvualueita on Välimeren alueen itäosassa, Itä-Aasiasta Malaijien saaristoon ulottuvalla alueella ja Keski-Amerikassa.[1]

Luokittelu

Altingiaceae on vanhastaan jaettu kahteen sukuun: rasamaloihin (Altingia) ja ambrapuihin (Liquidambar)[2], mutta nyttemmin fylogeneettiset tutkimukset ja se, että kummankin suvun lajit risteytyvät keskenään, puoltavat kaikkien heimon 13 lajin sisällyttämistä samaan Altingia-sukuun. Aikaisemmin heimo on usein viety taikapähkinäkasveihin (Hamamelidaceae, esim. Cronquist 1981).[1]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Stevens 2001–, Viitattu 6.3.2015.
  2. ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Altingiaceae