Nykyään Bergelmir:stä on tullut erittäin tärkeä aihe yhteiskunnassamme. Alkuperäistään lähtien Bergelmir on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tutkijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön keskuudessa. Sen vaikutukset ovat näkyneet eri aloilla kulttuurista talouteen, mukaan lukien politiikka ja ympäristö. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Bergelmir:n merkitystä, sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Lisäksi analysoimme Bergelmir:n ympärillä olevia erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä ymmärtääksemme paremmin sen laajuutta ja seurauksia.
Bergelmir | |
---|---|
![]() |
|
Löytäminen | |
Löytäjät |
Scott S. Sheppard, David C. Jewitt, Jan T. Kleyna |
Löytöaika | 12. joulukuuta 2004 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Planeetta | Saturnus |
Eksentrisyys | 0,1417 |
Kiertoaika | 1 005,78 d |
Inklinaatio | 158,919° |
Fyysiset ominaisuudet | |
Päiväntasaajan halkaisija | ~6 km |
Keskitiheys | 2.3 g/cm3 |
Albedo | 0.04 |
Bergelmir on yksi Saturnuksen lukuisista kuista. Se kuuluu viikinkiryhmään, jotka kiertävät Saturnusta retrogradisesti eli planeetan pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Sen löysivät Scott S. Sheppard, David C. Jewitt ja Jan T. Kleyna Subaru-teleskoopilla Mauna Keassa, Havaijiilla 12. joulukuuta 2004.[1]
Belgermiria kutsuttiin alun perin nimellä S/2004 S15. Kuun nimi tulee skandinaavien mytologiasta, jossa Bergelmir on jääjättiläinen, joka vaimonsa kanssa selvisi Ymirin verestä syntyneestä tulvasta. Tarina kuuluu skandien mytologian luomistaruihin.[1]
Paimenkuut | |
---|---|
Samarataiset | |
G-rengas | Aegaeon |
Sisemmät suuret kuut | |
Alkyonidit | |
Ulommat suuret kuut | |
Inuiittiryhmä | |
Viikinkiryhmä | |
Gallialaisryhmä | |
Varmistamattomat |