Nykymaailmassa Phoebe (kuu):stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille. Phoebe (kuu) on aihe, joka herättää uteliaisuutta ja huomion useissa yleisöissä joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai nykyhetken vaikutuksensa vuoksi. Kautta historian Phoebe (kuu) on ollut tutkimuksen, keskustelun ja analyysin kohteena, ja sen merkitys on edelleen käsinkosketeltava. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Phoebe (kuu):n eri puolia sen alkuperästä sen merkitykseen nykymaailmassa, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen yleiskatsauksen tästä jännittävästä aiheesta.
Phoebe | |
---|---|
![]() |
|
Löytäminen | |
Löytäjät | William Henry Pickering |
Löytöaika | 13. maaliskuuta 1898 |
Kiertoradan ominaisuudet | |
Planeetta | Saturnus |
Keskietäisyys | 12 955 759 km |
Eksentrisyys | 0,1562415 |
Kiertoaika | 550,564636 d |
Inklinaatio | 151,66° (Saturnuksen päiväntasaajalta) |
Fyysiset ominaisuudet | |
Päiväntasaajan halkaisija | 230 x 220 x 210 km |
Pinta-ala | - km2 |
Massa | 7,2×1018 kg |
Keskitiheys | 2,3 g/cm3 |
Painovoima pinnalla | 0,039 m/s2 |
Pyörähdysaika | 9 h 16 min 55,2 s |
Akselin kaltevuus | 17,4° |
Albedo | 0,06 |
Pinnan lämpötila |
alin: - K keski: - K ylin: - K |
Kaasukehän ominaisuudet | |
Kaasunpaine | - Pa |
Koostumus | |
- | - |
Phoebe on Saturnuksen kuu. Sen löysi William Henry Pickering 13. maaliskuuta 1898.[1] Se löytyi valokuvalevyjä hyväksikäyttämällä. Phoebe oli ensimmäinen kuvaamalla löydetty kuu.
Phoebe on saanut nimensä kreikkalaisen mytologian mukaan, tosin joskus siitä käytetään nimitystä Saturn IX. Yli sadan vuoden ajan Phoebea luultiin Saturnuksen uloimmaksi kuuksi, kunnes vuonna 2000 Saturnukselta löytyi vielä kauempia pienempikokoisia kuita kuten Paaliaq, Albiorix, Siarnaq, Tarvos ja Ymir.
Phoebe kiertää vastakkaiseen suuntaan verrattuna planeetan ja muiden kuiden kiertosuuntaan.
Paimenkuut | |
---|---|
Samarataiset | |
G-rengas | Aegaeon |
Sisemmät suuret kuut | |
Alkyonidit | |
Ulommat suuret kuut | |
Inuiittiryhmä | |
Viikinkiryhmä | |
Gallialaisryhmä | |
Varmistamattomat |