Espoon seurakuntayhtymä on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua vuosien varrella. Perustamisestaan lähtien se on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion ja siitä on tullut kulttuurinen ilmiö, joka ylittää rajat ja sukupolvet. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka liittyvät Espoon seurakuntayhtymä:een, sen vaikutuksesta yhteiskuntaan sen merkitykseen nykyään. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin tätä ilmiötä ja sen vaikutusta eri alueilla, mikä mahdollistaa laajemman ja rikastuttavan ymmärryksen Espoon seurakuntayhtymä:stä.
Espoon seurakuntayhtymä Esbo kyrkliga samfällighet |
|
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Jäsenmäärä | 155 909[1] (helmikuu 2025) |
– Osuus asukkaista | n. 48,5 %[2] |
– Jäsenlehti | Kirkko ja kaupunki |
Kirkollisvero | 1,00 % |
Yhtymänjohtaja | Risto Hämäläinen |
Kirkkovaltuusto | 61 paikkaa |
– puheenjohtaja | Heikki Sorvari |
Yhdessä matkalla Kokoomus |
23 |
Espoon seurakuntayhtymä |
Espoon seurakuntayhtymään kuuluvat Espoon tuomiokirkkoseurakunta, Espoonlahden, Olarin, Tapiolan ja Leppävaaran seurakunnat sekä Esbo svenska församling.
Espoon seurakuntayhtymä on Suomen toiseksi suurin. Vuoden 2025 helmikuussa Espoon seurakuntayhtymän seurakuntiin kuului yhteensä 155 909 jäsentä[1], mikä oli noin 48,5 prosenttia Espoon asukkaista[2]. Jäsenmäärä on ollut laskussa 2010-luvun alusta saakka.[3] Työntekijöitä seurakunnissa ja seurakuntayhtymän virastossa oli toukokuussa 2024 yhteensä 572.[4]
Espoon seurakuntayhtymän jäsentalouksiin jaetaan osoitteellisena Helsingin seurakuntayhtymän julkaisema Kirkko ja kaupunki -lehti.
Olarin seurakunnassa 15 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä vuoden 2010 seurakuntavaaleissa.[5] Vuoden 2014 vaaleissa luku aleni 12,6 prosenttiin äänioikeutetuista.[6]