Giosuè Carducci

Nykymaailmassa Giosuè Carducci on erittäin tärkeä aihe ja herättää jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden ihmisten keskuudessa. Jo useiden vuosien ajan Giosuè Carducci on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion yleensä joko sen vaikutuksensa vuoksi jokapäiväiseen elämään, historialliseen merkitykseen tai merkityksellisyyteensä nykyisessä ympäristössä. Vuosien varrella Giosuè Carducci on ollut lukuisten tutkimusten ja analyysien kohteena, jotka ovat tuottaneet yllättäviä tuloksia ja odottamattomia johtopäätöksiä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Giosuè Carducci:n aihetta ja sen vaikutusta nyky-yhteiskunnan eri puoliin.

Giosuè Carducci
Henkilötiedot
Syntynyt27. heinäkuuta 1835
Kuollut16. helmikuuta 1907 (71 vuotta)
Kirjailija
SalanimiEnotrio Romano ja Delio Lunese [1][2]
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Palkinnot

Nobel-palkinto Nobelin kirjallisuuspalkinto

Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Giosuè Carducci (27. heinäkuuta 1835 – 16. helmikuuta 1907) oli italialainen runoilija ja prosaisti, joka sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1906.[3] Häntä pidetään modernin Italian epävirallisena kansallisrunoilijana. Hän toimi myös opettajana ja kääntäjänä ja käänsi Vergiliuksen teoksia ja osia Iliaasta italiaksi. Carducci toimi aktiivisesti myös kulttuuripolitiikassa ja oli muun muassa koulutusta ja kulttuuririentoja järjestävän Società Dante Alighierin perustajajäsen. Hänen poliittiset mielipiteensä olivat ailahtelevaisia, ja hän on kirjoittanut yhtä tulisieluisia tekstejä tasavallan puolesta kuin sitä vastaan. Hänet äänestettiin Senaatiin vuonna 1890.[4]

Carduccin maine kirjailijana perustuu hänen runoihinsa, mutta myös proosatuotanto on laajaa.

Suomennettu runotuotanto

Lähde:[5]

Antologiat
  • Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, toim. Aale Tynni, WSOY, 1976 ISBN 951-0-07416-0
  • Lyyra ja paimenhuilu: runosuomennoksia, V. A. Koskenniemi, WSOY 1917 Verkossa 1 Digi.kirjastot.fi ja verkossa 2 Gutenberg.org
  • Italian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY 1945
  • Nobel-kirjailijat: maailmankirjallisuuden mestarit: 1 Otava, Valitut Palat, 1977 ISBN 951-1-04344-7
  • Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta, Helsinki: Otava 1953.
  • Runon suku: valikoima suomeksi elävää käännöslyriikkaa, toim. Jarkko Laine, Otava 1991 ISBN 951-1-11447-6
  • Runot, Kaarlo Sarkia, WSOY 1944 – Ntamo 2016. Näköispainos ISBN 978-952-215-636-5
  • Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, WSOY 1957, 1974, 2004
  • Vain unen varjo: kaipuun ja surun, toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava 1997 ISBN 951-1-15017-0

Runot

  • Egle, suom. Jaakko Ahokas, teoksessa: Nobel-kirjailijat
  • Fantasia, suom. Jaakko Ahokas, teoksessa: Nobel-kirjailijat
  • Härkä, suom. Saima Harmaja, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa ja Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Kaipaus, suom. Aale Tynni, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa ja Tuhat laulujen vuotta, 1957, 1974, 2004
  • Keskipäivä Alpeilla, suom. Jaakko Ahokas, teoksessa: Nobel-kirjailijat: maailmankirjallisuuden mestarit: 1
  • Kevät, suom. V. A. Koskenniemi, teoksissa: ja paimenhuilu: runosuomennoksia ja Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Lumisade, suom. V. A. Koskenniemi, teoksissa: Lyyra ja paimenhuilu ja Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Lumisade, suom. Jaakko Ahokas, teoksessa: Nobel-kirjailijat: maailmankirjallisuuden mestarit: 1
  • Martti Lutherus, suom. Yrjö Kaijärvi, teoksessa: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Monte Mariolla, suom. V. A. Koskenniemi, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, Lyyra ja paimenhuilu ja Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • P. B. Shelleyn uurnan ääressä, suom. Oiva Tuulio ja Tyyni Tuulio, teoksessa: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Pyhän Martin päivä, suom. Aale Tynni, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa ja Tuhat laulujen vuotta, 1957, 1974, 2004
  • Ruit hora, suom. Aale Tynni, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, Rakkausrunoja: valikoima maailmankirjallisuudesta ja Tuhat laulujen vuotta: valikoima länsimaista lyriikkaa, 1957, 1974, 2004
  • San Petronion torilla, suom. Jaakko Ahokas, teoksessa: Nobel-kirjailijat: maailmankirjallisuuden mestarit: 1
  • Santa Maria degli Angeli, suom. Yrjö Kaijärvi, teoksessa: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Sydänpäivä Alpeilla, suom. Kaarlo Sarkia, teoksissa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, Italian kirjallisuuden kultainen kirja, Runon suku ja Runot (Sarkia)
  • Vanha valitus, suom. Yrjö Kaijärvi, teoksessa: Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa, Italian kirjallisuuden kultainen kirja ja Tuhat laulujen vuotta, 1957
  • Vanha valitus, suom. Aale Tynni, teoksessa: Vain unen varjo: kaipuun ja surun
  • Vergilius, suom. Yrjö Kaijärvi, teoksessa: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Vinjetti, suom. Kaarlo Sarkia, teoksissa: Italian kirjallisuuden kultainen kirja ja Runot (Sarkia)

Teoksia

  • Rime, 1857
  • Juvenilia, 1863
  • Inno a Satana, 1865
  • Levia Gravia, 1865
  • Decenalia, 1871
  • Nuove poesie, 1873
  • Giambi ed epodi, 1882
  • Odi Barbare, 1877, 1882 ja 1889
  • Rime e Ritmi, 1901

Lähteet

  1. ↑ Brockhaus Enzyklopädie (BNF , verkkoversio)View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ Renzo Frattarolo, Dizionario degli scrittori italiani contemporanei pseudonimi: 1900-1975, Ravenna, Angelo Longo Editore, , s. 119View and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ The Nobel Prize in Literature 1906 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. (englanniksi)
  4. ↑ Horst Frenz (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901-1967. Elsevier Publishing Company, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  5. ↑ Giosuè Carducci, (Arkistoitu – Internet Archive) Lahden kaupunginkirjaston runotietokanta. Päivitetty 7.1.2021, viitattu

Aiheesta muualla