Nykyään Odysséas Elýtis on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Jo vuosikymmeniä Odysséas Elýtis on ollut jatkuva keskustelunaihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Johtuipa sen vaikutuksesta jokapäiväiseen elämäämme, politiikkaan, tieteeseen tai populaarikulttuuriin, Odysséas Elýtis on onnistunut asettumaan olennaiseksi elementiksi ihmisten elämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Odysséas Elýtis:n eri puolia sen historiasta sen vaikutuksiin nykymaailmassa ymmärtääksemme sen tärkeyttä ja roolia elämässämme.
Odysséas Elýtis | |
---|---|
![]() Odysséas Elýtis vuonna 1974. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 2. marraskuuta 1911 |
Kuollut | 18. maaliskuuta 1996 (84 vuotta) |
Ammatti | runoilija |
Kirjailija | |
Salanimi | Οδυσσέας Ελύτης [1] |
![]() Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Odysséas Elýtis (kreik. Οδυσσέας Ελύτης, oik. Odysséas Alepoudélis, Οδυσσέας Αλεπουδέλης; 2. marraskuuta 1911 – 18. maaliskuuta 1996) oli kreikkalainen runoilija. Hän sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon vuonna 1979.[2]
Elýtiksen pääteos on eeppinen runoelma Ylistetty olkoon[3] (Το Άξιον Εστί, To Áxion Estí), joka käy läpi Kreikan kolmituhatvuotisen historian yhdistellen muinaisia jumalia ortodoksisen liturgian kuvakieleen. Míkis Theodorákis on säveltänyt osia runoelmasta.[4]
Toisen maailmansodan aikana Elýtis toimi vastarintaliikkeessä ja palveli Albanian rintamalla. Sinne sijoittuu hänen vuonna 1943 ilmestynyt runoelmansa Ásma iroikó kai pénthimo gia ton chaméno anthypolochagó tis Alvanías (Άσμα ηρωικό και πένθιμο για τον χαμένο ανθυπολοχαγό της Αλβανίας). Vuosina 1948–1953 Elýtis asui Pariisissa ja tutustui Picassoon ja muihin taidemaailman hahmoihin.[5]