Alla esitellyssä artikkelissa Haakon Hyvä:n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Sen alkuperää, sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään analysoidaan. Lisäksi tarkastellaan sen vaikutuksia eri aloilla sosiaalisista tieteellisiin, mukaan lukien kulttuuriset ja taloudelliset näkökohdat. Pyrimme tarjoamaan kattavan ja globaalin näkemyksen Haakon Hyvä:stä, jotta lukija ymmärtää sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmassa. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme syventymään eri näkökohtiin, jotka määrittelevät Haakon Hyvä:n, tarjoamalla yksityiskohtaista ja ajan tasalla olevaa tietoa tästä laajasta ja monipuolisesta aiheesta.
Haakon Hyvä | |
---|---|
![]() Haakon Hyvä. Peter Nicolai Arbon maalaus. | |
Norjan kuningas | |
Valtakausi | 934–961 |
Edeltäjä | Eerik Verikirves |
Seuraaja | Harald Harmaaturkki |
Syntynyt |
920 Hordalandin lääni |
Kuollut |
961 Hordalandin lääni |
Lapset | Tora Haakonintytär |
Suku | Kaunotukka |
Isä | Harald Kaunotukka |
Äiti | Tora Mosterstong |
Haakon Hyvä (myös Haakon Adalsteninkasvatti, muinaisnorjaksi Hákon Aðalsteinsfóstri, norj. Håkon Adalsteinsfostre) ; (n. 920–961) oli Norjan kuningas vuosina 934–961 tai mahdollisesti noin vuosina 946–961.[1]
Hän oli Norjan ensimmäisen kuninkaan Harald Kaunotukan ja Tora Mosterstongin nuorin poika.[1]
Haakon oli nuorena Englannin kuningas Athelstanin (Ethelstan) kasvattipoikana. Athelstan tutustutti Haakonin kristinuskoon. Saatuaan tiedon isänsä kuolemasta Haakon varusti sotajoukon ja lähti Norjaan vastustaakseen velipuoltaan Eerik Verikirvestä.[1] Haakon sai taakseen Norjan ylhäisön lupaamalla luopuvansa kuninkaan verotusoikeudesta maaomaisuuteen. Eerik joutui pakenemaan ja asettumaan Britteinsaarille. Eerikin pojat yrittivät vielä saada kruunua tanskalaisten avustuksella, mutta Haakon voitti heidät toistuvasti.
Haakon pani alulle useita hallinnollisia uudistuksia. Hän ei kuitenkaan onnistunut käännyttämään norjalaisia kristinuskoon. Haakon kuoli tanskalaisia vastaan käydyssä Fitjarin meritaistelussa vuonna 961.[1]
Edeltäjä: Eerik Verikirves |
Norjan kuningas 934–961 |
Seuraaja: Harald Harmaaturkki |