Sigurd II Munn

Nykyään Sigurd II Munn on erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Vuosikymmenten ajan Sigurd II Munn on ollut kiinnostuksen ja keskustelun aiheena eri aloilla politiikasta tieteeseen. Sigurd II Munn:een liittyy monia näkökohtia sen alkuperästä sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Tässä artikkelissa tutkimme joitain Sigurd II Munn:n tärkeimpiä puolia ja käsittelemme sen monia ulottuvuuksia ja vaikutuksia nykyään. Sen vaikutuksesta talouteen, sen vaikutuksista jokapäiväiseen elämään ja suhteeseensa muihin tiedon alueisiin, Sigurd II Munn esitetään tutkimuksen ja pohdinnan aiheena, jolla on suuri merkitys nykymaailman ymmärtämiselle. Näillä linjoilla analysoimme joitain ideoita ja teorioita, jotka ovat nousseet Sigurd II Munn:n ympärillä, sekä näkökulmia ja keskusteluja, jotka ovat edelleen voimassa.

Sigurd II Munn
Wilhelm Wetlesen: Sigurd miehineen.
Norjan kuningas
Valtakausi 1136–1155
kanssahallitsijana Inge Koukkuselkä
1137–1139 vastahallitsijana Maunu Sokea
1142–1155 kanssahallitsijana Östen II Haraldsson
Edeltäjä Harald Gille
Seuraaja Inge Koukkuselkä
Östen II Haraldsson
Syntynyt 1133
Norja
Kuollut 10. kesäkuuta 1155
Bergen
Lapset Haakon Harteikas
Sigurd Markusfostre
Harald
Sverre Sigurdinpoika
Eirik
Cecilia
Suku Gille
Isä Harald Gille
Äiti Tora Guttormsdottir

Sigurd II Munn (Sigurd Haraldsson, 1133–1155) oli Norjan kuningas 1136–1155. Sigurd oli Harald Gillen ja Tora Guttormsdottirin poika.[1]

Sigurd tuli kuninkaaksi vuonna 1136 isänsä Haraldin murhan jälkeen ollessaan vasta kolmivuotias. Samaan aikaan myös hänen nuorempi veljensä Inge valittiin kuninkaaksi. Vuodesta 1142 kuninkuuden jakoi myös vanhempi velipuoli Östen.[1] Lapsikuninkaiden ollessa alaikäisiä sijaishallitsijoina olivat Tjostulv Åleson, Gregorius Dagsson ja Erling Skakke.lähde?

Sigurdin hallintokauden alkua leimasivat taistelut Sigurd Slembeä ja Maunu Sokeaa vastaan. Heidät lyötiin vuonna 1139, jonka jälkeen seurasi muutaman vuoden rauhallinen aika. Vuonna 1152 maassa vieraili paavin legaatti Nicholas Breakspear (tuleva paavi Hadrianus IV), jonka aloitteesta Norjasta muodostettiin oma arkkihiippakuntansa, keskuksenaan Nidaros.[1]

Veljesten välille alkoi kehittyä jännitteitä, ja vuonna 1155 he kokoontuivat Bergeniin sopiakseen vallanjaosta. Yksi Sigurdin henkivartijoista surmasi neuvottelujen välillä Ingen henkivartijan. Gregorius Dagsson neuvoi silloin Ingeä surmaamaan veljensä, ja 6. helmikuuta 1155 Ingen miehet tappoivat Sigurdin Bergenissä.lähde?

Lapset

Sigurd vaikutti historiaan avioliiton ulkopuolella syntyneiden lastensa kautta. Näitä olivat ainakin Haakon Harteikas ja Sigurd Markusfostre. Myös Sverre Sigurdinpoika sanoi olevansa Sigurdin poika, mutta sekä aikalaiset että myöhemmät tutkijat ovat epäilleet tätä. Saagat mainitsevat hänen lapsikseen myös Cecilia-tyttären ja jaarli Eirikin.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d Knut Helle: Sigurd 2. Munn Store Norske. Viitattu 29.7.2023.
  Edeltäjä:
Harald Gille 		Norjan kuningas
kanssahallitsijat Inge Koukkuselkä ja Östen II Haraldsson 		Seuraaja:
Haakon Harteikas