Haakon VI Maununpoika

Tämän päivän artikkelissa aiomme sukeltaa Haakon VI Maununpoika:n maailmaan, aiheeseen, joka on kiinnittänyt monien huomion viime vuosina. Tutustumme sen alkuperään, sen vaikutuksiin yhteiskuntaan ja kaikkiin sen sisältämiin seurauksiin. Haakon VI Maununpoika on aihe, joka on synnyttänyt monia ristiriitaisia ​​mielipiteitä, joten on tärkeää ymmärtää perusteellisesti kaikki siihen liittyvät näkökohdat. Tämän artikkelin aikana tutkimme kaikkia Haakon VI Maununpoika:n puolia ja yritämme valaista tätä monimutkaista ja kiehtovaa aihetta. Tule mukaan tähän tiedon seikkailuun!

Haakon VI Maununpoika
Haakon VI Maununpojan sinetti
Norjan kuningas
Valtakausi 15. elokuuta 1343 – 11. syyskuuta 1380
Edeltäjä Maunu Eerikinpoika
Seuraaja Olavi Haakoninpoika
Ruotsin kuningas
Valtakausi 15. helmikuuta 1362 – helmikuu 1364
(kanssahallitsijana Maunu Eerikinpoika)
Edeltäjä Maunu Eerikinpoika ja Eerik Maununpoika
Seuraaja Albrekt Mecklenburgilainen
Syntynyt elokuu 1340
Oslo, Norja
Kuollut elo-syyskuu 1380
Oslo, Norja
Hautapaikka Mariakyrkan, Oslo
Puoliso Margareeta I
Lapset Olavi Haakoninpoika
Suku Bjälbo
Isä Maunu Eerikinpoika
Äiti Blanka Namurilainen
Uskonto roomalaiskatolinen
Haakon VI Maununpojan vaakuna

Haakon VI Maununpoika (ruots. Håkan Magnusson); (elokuu 1340 Oslo – elo-syyskuu 1380 Oslo, Norja[1]) oli vuosina 1343–1380 Norjan kuningas ja vuosina 1362–1364 myös Ruotsin kuningas isänsä Maunu IV Eerikinpojan kanssahallitsijana.[2]

Suku

Hänen vanhempansa olivat kuningas Maunu Eerikinpoika ja kuningatar Blanka Namurilainen. Hänellä oli kolme tai neljä pieninä kuollutta sisarta sekä vanhempi veli, joka oli Ruotsin kruununprinssi, sittemmin vuosina 1357-1359 isänsä kanssahallitsija Eerik Maununpoika.

Kuningas

Kesällä 1344 Haakon julistettiin kuninkaaksi Norjan säätyjen kokouksessa Bohusissa. Vieraillessaan Bergenissä kesällä 1350 kuningas Maunun kerrotaan asettaneen tuolloin 10-vuotiaan Haakonin valtaistuimelle ja myöntäneen tälle oman kuninkaallisen seurueen (hird), mutta oli varannut itselleen Haalogalandin Pohjois-Norjassa, Islannin, Färsaaret ja Hjaltlandin (Shetlanninsaaret). Haakon sai myös oman drotsinsa, Orm Eysteinssonin, joka hallitsi maata kuningas Maunun nimissä.[1]

Haakon nousi Norjan täysivaltaiseksi kuninkaaksi täysi-ikäistyttyään elokuussa 1355. Ruotsin kuninkaana hänen nimensä oli Haakon II Maununpoika. Haakonin kuninkaanvaalissa 15. helmikuuta 1362 Moran kivillä suomalaisten edustajat olivat ensi kertaa mukana valitsemassa Ruotsin kuningasta. Haakonilla oli koko hallituskautensa ajan poliittisia kiistoja Tanskan, pohjoisten Hansakaupunkien sekä Ruotsin kapinoivien ylimysten kanssa.[2]

Marraskuussa 1363 Mecklenburgin herttuakunnan laivasto saapui Tukholmaan maanpaossa olleiden aatelisten kanssa, ja helmikuussa 1364 Albrekt Mecklenburgilaista tervehdittiin Moran kivillä kuninkaana. Kuningas Maunun ja Haakonin yritys saada valtansa takaisin Ruotsissa päättyi 3. maaliskuuta 1365 tappioon Gataskogenissa lähellä Östanbroa lähellä Västmanlandin ja Uplantin rajaa, missä Haakon haavoittui ja isä vangittiin.[1]

Vasta vuonna 1366 kuningas Valdemar Atterdag liittyi taisteluun vävynsä puolelle. Haakon piiritti nyt joukkoineen Kalmaria menestyksettä, mutta onnistui valloittamaan Borgholmin, jonka Albrektin joukot kuitenkin valtasivat pian takaisin. Vuonna 1368 Albrekt ja hänen mecklenburglaiset kannattajansa liittoutuivat Hansaliiton kaupunkien ja Holsteinin kreivien kanssa Valdemaria ja Haakonia vastaan. Hansan laivaston tekemä tuho Norjan rannikolla pakotti Haakonin pian pysähtymään. Rauha solmimisen jälkeen vuonna 1370, taistelut Haakonin ja Albrektin kannattajien välillä leimahtivat uudelleen vuoden 1371 alussa. Saman vuoden kesällä Haakon otti Tukholmaa piirittäneen armeijan komennon ja rauha solmittiin 14. elokuuta 1371. Tämän ansiosta kuningas Maunu Eerikinpoika vapautui vankilastaan ​​raskaita lunnaita vastaan ​​ja sai Skaran hiippakunnan (Länsi-Götanmaa, Taalainmaa ja Värmlanti) elatuksekseen ja Albrekt julistettiin lailliseksi kuninkaaksi. Sekä Maunu että Haakon säilyttivät kuitenkin Ruotsin kuninkaan tittelin aina kuolemaansa asti.[1]

Kuningas Maunun hukkumisen jälkeen vuonna 1374 Haakon piti hallussaan Värmlantia, Taalainmaata ja Götajoen varrella sijaitsevaa osaa Länsi-Götanmaasta aina kuolemaansa asti. Kuningas Valdemarin kuoleman jälkeen vuonna 1375 hänen asemaansa vahvistettiin, kun hänen alle kuusivuotias poikansa Olavi Haakoninpoika valittiin Tanskan kuninkaaksi vuonna 1376. Vaali merkitsi voittoa Albrektista, jonka veljenpojan isoisä Valdemar nimitti valtaistuimen perijäksi ja jota keisari Kaarle IV tuki.[1]

Kuningas Haakon Maununpoika kuoli 40-vuotiaana elo-syyskuussa 1380 Oslossa. Hänet on haudattu Mariakyrkaniin Osloon.[1]

Avioliitto ja jälkeläiset

Haakon kihlautui vuonna 1359 Tanskan kuningas Valdemar Atterdagin ja kuningatar Helvigin 6-vuotiaan tyttären prinsessa Margreten kanssa. Kun Valdemar valtasi Skånen vuonna 1360 Haakon kihlautuikin vuonna 1361 Holsteinin kreivitär Elisabetin kanssa, joka oli Tanskan vihamiesten, Holsteinin kreivi Henrikin ja Clausin sisar. Avioliitosta ei tullut mitään, kun Elisabetia joulukuussa 1362 kuljettanut laiva joutui myrskyn takia jäämään Bornholmiin Lundin arkkipiispan panttivangiksi.[1]

Haakon avioitui lopulta huhtikuussa 1363 Kööpenhaminassa 10-vuotiaan Tanskan prinsessa ja valtaistuimen perillinen Margreten kanssa, mikä oli askel kohti Tanskan, Norjan ja Ruotsin valtioliittoa. Puolisoilla oli yli 10 vuoden ikäero, mutta nuori vaimo toimi miehensä neuvonantajana eikä näytä kunnioittaneen tätä. Heille syntyi vuonna 1370 poika Olavi, josta tuli Tanskan kuningas vuonna 1376. He asuivat vuodesta 1375 erillään eikä heille syntynyt lisää lapsia.[3]

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g Håkan - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 27.2.2025.
  2. ↑ a b Haakon VI Magnusson Britannica
  3. ↑ Margareta - Svenskt Biografiskt Lexikon sok.riksarkivet.se. Viitattu 27.2.2025.
Edeltäjä:
Maunu Eerikinpoika 		Norjan kuningas
  		Seuraaja:
Olavi Haakoninpoika
Edeltäjä:
Birger Maununpoika 		Ruotsin kuningas
isänsä Maunu Eerikinpojan kanssa 		Seuraaja:
Albrekt Mecklenburgilainen
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Haakon VI Maununpoika.