Harald Kaunotukka

Harald Kaunotukka:n teema on herättänyt niin tutkijoiden, tutkijoiden kuin harrastajienkin huomion. Sen vaikutus on tuntunut eri aloilla tieteestä ja teknologiasta politiikkaan ja populaarikulttuuriin. Vuosien mittaan siitä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe, joka on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja kiistanalaisia ​​teorioita. Tässä artikkelissa tarkastellaan perusteellisesti Harald Kaunotukka:tä ja sen vaikutuksia nykymaailmassa. Sen alkuperästä sen nykyiseen vaikutukseen sukeltamme Harald Kaunotukka:n kiehtovaan maailmaan ja selvitämme, kuinka se on muokannut käsitystämme ja ymmärrystämme ympäröivästä maailmasta.

Harald Kaunotukka
Harald saa Norjan isänsä käsistä. Islantilaisen käsikirjoituksen kuvitusta.
Norjan kuningas
Valtakausi 872–933
Seuraaja Eerik Verikirves
Syntynyt 850
Vestfoldin lääni
Kuollut 933
Rogalandin lääni
Puoliso Gyda Eiriksdotter
Ragnhild Eriksdotter
Snøfrid Svåsedotter
Lapset Eerik Verikirves
Haakon Hyvä
Suku Kaunotukka
Isä Halvdan Musta
Äiti Ragnhild Sigurdsdotter
Uskonto Skandinaavinen muinaisusko

Harald Kaunotukka (muinaisnorjaksi Haraldr hinn hárfagri, isl. Haraldur hinn hárfagri, norj. Harald Hårfagre) ; (850–933) oli Norjan perustaja ja maan ensimmäinen kuningas. Hän oli Norjan kuninkaana vuosina 872–931.[1]

Harald oli Norjan kaakkoisosan hallitsijan Halvdan Mustan ja Ragnhild Sigurdsdatterin poika, ja hän seurasi isäänsä valtaan jo kymmenvuotiaana. Harald Kaunotukka valloitti vuonna 866 useita pieniä kuningaskuntia, ja vuonna 872 hän julistautui koko Norjan kuninkaaksi. Tosiasiassa Harald hallitsi lähinnä Norjan rannikkoalueita, ja muualla todellista valtaa käyttivät paikalliset päälliköt. Haraldin kova hallinto ja ankara verotus ajoivat useita mahtimiehiä maasta, muun muassa Islantiin,[2] Skotlantiin ja Irlantiin.[3] Näin Harald osaltaan oli myötävaikuttamassa viikinkiretkien kasvuun. Harald Kaunotukka valloitti myös Orkneysaaret ja Shetlannin.lähde?

Haraldin valtakauden loppuaikoja varjostivat hänen lukuisten poikiensa keskinäiset taistelut vallasta.[1] Vanheneva Harald luovutti ylimmän vallan suosikilleen Eerik Verikirveelle, joka hallitsi kuninkaana isänsä rinnalla.lähde?

Haraldin valtakauden jälkeen maata jälleen hallitsivat erilaiset ryhmitelmät jaarleja ja Haraldia vähäpätöisempiä kuninkaita. Vasta Olavi Pyhä pystyi vuonna 1015 yhdistämään maan uudelleen, jolloin myös kristinuskosta tehtiin Norjan ainoa sallittu uskonto.[4]

Populaarikulttuurissa

Harald Kaunotukka on yksi päähenkilöistä televisiosarjassa Viikingit kausilla 4–6. Häntä esittää näyttelijä Peter Franzén.[5]

Puolisot

  • Gyda Eiriksdotter
  • Åsa Håkonsdotter
  • Ragnhild Eiriksdotter
  • Svanhild Øysteinsdotter
  • Åshild Ringsdotter
  • Snøfrid Svåsedotter
  • Tora Mosterstong


lähde?

Snøfrid Svåsedotter

Snøfrid Svåsedotter eli Snöfrid Svåsentytär oli Heimskringlan ja Ågrip kuningassaagojen mukaan yksi Norjan kuninkaan Harald Kaunotukan monista vaimoista jonka Snorre Sturlasson kertoo olleen saamelainen. Saagoissa kerrotaan kuinka Harald rakastuu yliluonnollisen kauniiseen Snøfridiin eikä lopulta halua luopua tämän ruumista edes naisen kuoleman jälkeen.lähde?

Norjalaiset historioitsijat ovat hiljattain halunneet nähdä Snøfridin saamelaisuuden symbolina. Tämän avioliittoa kuningas Haraldin kanssa voidaan näin pitää kertomuksena norjalaisten ja saamelaisten välisestä varhaisesta poliittisesta liittoutumasta. Norjalainen filologian tutkija Else Mundal ja uskontohistorian tutkija Gro Steinslant puoltavat tätä näkemystä kansojen välisestä liitosta. Heidän mukaansa Haraldin avioliitto solmi näin heimojen välisen siteen.[6][7]

Lapsia

Lähteet

  1. ↑ a b Anders Røhr: Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa, s. 206, 208. (Lähteessä ei sanota kuninkuuden alkuvuotta, pelkästään "ennen vuotta 900") Suomentanut Laura Kolbe. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07458-X
  2. ↑ Njörður Njarðvik: Island i forntiden, s. 15–20. Tukholma: Wahlström & Widstrand, 1973. ISBN 91-46-11870-5 (ruotsiksi)
  3. ↑ Encyclopædia Britannica: Harald I Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 16.11.2009. (englanti)
  4. ↑ Toljamo, Eemeli: Viikinkikuninkaat pakanallisen Norjan käännyttäjinä – Kristillistämisen ja pakanuuden kuvaus Heimskringlassa Snorrin propagandana 2.11.2015. Oulun Yliopisto, Historiatieteet. Viitattu 30.11.2022.
  5. ↑ Jasper Pääkkönen ja Peter Franzén esiintyvät Vikings-tv-sarjassa ilkka.fi. Viitattu 19.7.2019. suomi
  6. ↑ Steinsland, a.a., sid 451.
  7. ↑ http://cornelius.tacitus.nu/heimskringla/harald-harfager/21-30.htm#25
  Edeltäjä:
– 		Norjan kuningas
  		Seuraaja:
Eerik Verikirves