Heliotrooppikasvit

Nykymaailmassa Heliotrooppikasvit on aihe, joka on saanut suuren merkityksen eri alueilla. Politiikasta muotiin, tästä aiheesta on tullut väistämätön keskustelunaihe. Sen vaikutus on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja merkittäviä muutoksia yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tarkastelemme tarkemmin, kuinka Heliotrooppikasvit on vaikuttanut ja merkinnyt ennen ja jälkeen ajattelu- ja toimintatapaamme. Lisäksi tutkimme tämän aiheen ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen merkitystä nykyään.

Heliotrooppikasvit
Tuoksuheliotrooppi (Heliotropium arborescens)
Tuoksuheliotrooppi (Heliotropium arborescens)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Boraginales
Heimo: Heliotrooppikasvit Heliotropiaceae
Schrad., nom. cons.
Suvut
Katso myös

  Heliotrooppikasvit Commonsissa

Heliotrooppikasvit (Heliotropiaceae) on Boraginales-lahkoon kuuluva koppisiemenisheimo.

Tuntomerkit

Heimon kasvit ovat pääasiassa puuvartisia, myös liaaneja, ja vain harvoin ruohovartisia. Varren viiltokohta voi muuttua ilman vaikutuksesta punertavaksi. Kasvullisilta osiltaan ne ovat usein lemmikkikasvien (Boraginaceae) kaltaisia, ja kukinnot sekä kukat ovat samanlaisia kuin lemmikkikasveilla. Heteet ovat kiinni toisissaan kärjen papillien avulla. Emin vartalo on yleensä hyvin turvonnut kärjestään ja kiinnittyy sikiäimen kärkeen (lemmikkikasveilla tyveen). Luotti ottaa vastaan siitepölyä vain tyven sivulta ja on kiekkomainen, myöhemmin kartiomainen ja enemmän tai vähemmän kaksiliuskainen steriililtä kärjeltään tai puolipallomainen ja karvarenkaallinen. Hedelmä on lohkohedelmä tai harvoin luumarja, jossa on neljä yksisiemenistä kiveä. Kypsyneessä siemenessä ei ole ollenkaan tai harvemmin on vähäinen endospermi, ja alkio on käyrä tai suora, sen alkeislehdet kookkaat ja alkioripustin eli suspensori pitkä.[1]

Levinneisyys

Heliotrooppikasvit ovat tropiikin ja lämpimänlauhkeiden alueiden kasveja. Suomea lähinnä niitä kasvaa alkuperäisinä Välimerenmaissa.

Luokittelu

Heliotrooppikasvien heimo kuuluu Boraginales-lahkon evoluutiopuussa haaraan, jossa ovat myös karhepuukasvien (Cordiaceae) ja eeretiakasvien (Ehretiaceae) heimot. Tämä kolmen heimon kladi käsittää pääasiassa puuvartisia lajeja, joiden kaarna on oksidoituvaa. Sikiäimessä on sekundaariset väliseinät ja kaksi siemenaihetta kussakin emilehdessä. Hedelmä on lohkohedelmä tai avautumaton.[1]

Suvut

Heimoon kuuluu neljä tai viisi sukua ja 405 lajia, joista valtaosa (390) kuuluu heliotrooppien sukuun. Suvut ovat:[2]

  • Argusia Boehm.
  • Euploca Nuttall (Hilgeria Förther, Schleidenia Endlicher)
  • Heliotropium L. (Beruniella Zakirov & Nabiev, Bourjotia Pomel, Bucanion Steven, kanariantorokit Ceballosia G.Kunkel, Cochranea Miers, Lithococca Rydberg, Messerschmidia Hebenstr., Messerschmidia Roemer & Schultes, Messersmidia L., Nogalia Verdcourt, Spilocarpus Lem., Valentina Speg., Valentiniella Speg.) – heliotroopit
  • Ixorhea Fenzl
  • Myriopus Small
  • helmiviuhkot Tournefortia L.

Lähteet

Viitteet

Aiheesta muualla