Lemmikkikasvit

Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa syvemmälle Lemmikkikasvit:een ja tutkia sen eri puolia ja sen vaikutusta elämäämme. Lemmikkikasvit on aihe, joka on kiinnittänyt miljoonien huomion ympäri maailmaa ja on herättänyt keskustelua ja pohdintaa sen tärkeydestä ja merkityksestä. Kun perehdymme Lemmikkikasvit:n analyysiin, löydämme sen monia ulottuvuuksia ja kuinka se vaikuttaa yhteiskuntaamme, kulttuuriamme ja tapaamme nähdä maailma. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Lemmikkikasvit on edelleen erittäin kiinnostava aihe asiantuntijoille ja suurelle yleisölle. Liity kanssamme tälle Lemmikkikasvit:n löytö- ja pohdiskelumatkalle.

Lemmikkikasvit
Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
Rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Boraginales
Heimo: Lemmikkikasvit Boraginaceae
Juss.
Synonyymit
  • Anchusaceae Vest
  • Buglossaceae Hoffmannsegg & Link nom. illeg.
  • Cerinthaceae Bercht. & J.Presl
  • Cynoglossaceae Döll
  • Echiaceae Raf.
  • Onosmaceae Martinov
Tribukset
  • Boragineae
  • Cynoglosseae
  • Echiochileae
  • Lithospermeae
Katso myös

  Lemmikkikasvit Wikispeciesissä
  Lemmikkikasvit Commonsissa

Lemmikkikasvit (Boraginaceae) on koppisiemeniskasvien Boraginales-lahkoon kuuluva kasviheimo. Siihen kuuluu rajauksesta riippuen 94 tai 158 sukua, lajeja on (vähintään) noin 1800.[1][2] Heimon laajassa rajauksessa mesimalja-, karhepuu-, eeretia-, heliotrooppi-, sievikki-, vohkio-, viulio- ja harmovarpukasvien suvut voidaan yhdistää lemmikkikasveihin.

Levinneisyys

Lemmikkikasveja esiintyy lähes koko pohjoisella pallonpuoliskolla, ne puuttuvat vain arktisilta alueilta. Enimmin lajeja on pohjoisella lauhkealla eli temperaattisella vyöhykkeellä; tropiikin vuoristoissa on muutamia.[3]

Tyypillisiä tuntomerkkejä

Lemmikkikasvit ovat usein karkeakarvaisia ruohoja, yksi-, kaksi- tai monivuotisia, harvoin pensaita. Lehtiasento on usein kierteinen. Lehtisuonista tavallisesti vain keskisuoni on selvästi näkyvissä. Kukinto on kiertyvä viuhko (kiemura) ja siinä on tavallisesti yksi tukilehti kutakin kukkaa kohden. Kukat ovat tavallisesti säteittäissymmetrisiä. Teriö on suppilomainen, liuskat siirottavia, ja tavallisesti putken suulla on teriön sisäänpainaumia. Sikiäin on väliseinien jakama, ja vartalo kiinnittyy sen tyveen ja on ontto. Luotti on pistemäinen tai pallomainen. Hedelmä on lohkohedelmä, jossa on tavallisesti neljä kovaseinäistä hedelmystä, joiden pinnassa voi olla koukkuja tai muita ulokkeita. Siemenessä on öljyinen endospermi tai se puuttuu. Alkioripustin on lyhyt tai puuttuu. Kromosomiluku n = (4–)12(–13).[3]

Luokittelu

Aiemmassa Cronquistin luokittelussa lemmikkikasvit sijoittuivat Lamiales-lahkoon, ja heimon sijoittuminen lahkotasolla on ollut epävarmaa, kunnes on saatu tarpeeksi tutkimusnäyttöä siitä, että on tarpeen viedä heimo muutaman muun kanssa omaan lahkoon Boraginales. Lemmikkikasvien lähimmät sukulaiset ovat harmovarpukasvit (Wellstediaceae) ja mesimaljakasvit (Codonaceae).[3]

Heimoon kuuluu neljä tribusta:[3]

  • Echiochileae: Teriön sisäpinnalla solukarvoja eli trikoomia.
  • Cynoglosseae: Harvoin lehtiruusukkeellisia; kukat eivät sijaitse tukilehtien hangoissa; kukat säteittäisiä; teriötorvessa sisäänpainaumia (faukaalilisäkkeitä); hedelmykset eivät kiinnity tyvestään. Muun muassa suvut Cryptantha, lemmikit (Myosotis), koirankielet (Cynoglossum), Paracaryum, mierokit (Plagiobothrys), keltalemmikit (Amsinckia), halikat (Mertensia) ja Trigonotis.
  • Boragineae: Tavallisesti lehtiruusukkeellisia; kukat tavallisesti tukilehden hangassa; teriössä faukaalilisäkkeitä.
  • Lithospermeae: Teriössä tavallisesti sisäpinnan solukarvoja, harvoin rauhaskarvoja, faukaalilisäkkeet tavallisesti puuttuvat. Muun muassa torvikit (Onosma), helmirusojuuret (Lithospermum) ja neidonkielet (Echium).

Sukuja

Jotkin lemmikkikasveihin luokitelluista suvuista viedään nykyään Boraginales-lahkon muihin heimoihin:[3]

Lajeja

Suomessa yleisimpiä luonnonvaraisia lemmikkikasveja ovat peltolemmikki (Myosotis arvensis), rantalemmikki (Myosotis laxa), luhtalemmikki (Myosotis scorpioides), puistolemmikki (Myosotis sylvatica), hietalemmikki (Myosotis stricta), mäkilemmikki (Myosotis ramosissima), lehtoimikkä (Pulmonaria obscura), terhi (Asperugo procumbens) ja rohtoraunioyrtti (Symphytum officinale).[4]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Stevens 2001–, Viitattu 1.10.2023.
  2. ↑ Govaerts, R. et al.: Boraginaceae Juss. Plants of the World Online. 2022. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 1.10.2023. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Stevens 2001–, Viitattu 16.11.2014.
  4. ↑ Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.): Retkeilykasvio. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9

Aiheesta muualla