Tämä artikkeli käsittelee aihetta Heptaani, joka on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohteena eri alueilla kautta historian. Alkuperäistään nykypäivään Heptaani on ollut keskustelun, tutkimuksen ja kiistan kohteena, mikä tekee siitä perustavanlaatuisen vertailukohdan ihmiselämän eri näkökohtien ymmärtämiselle. Yksityiskohtaisen ja tarkan analyysin avulla tutkitaan Heptaani:n vaikutuksia ja merkityksiä sekä sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Samoin analysoidaan erilaisia näkökulmia ja lähestymistapoja, jotka valaisevat tätä laajaa ja monimuotoista aihetta. Näin ollen pyrimme tarjoamaan täydellisen ja rikastuttavan vision, joka edistää Heptaani:n tuntemusta ja ymmärtämistä sen kaikissa ulottuvuuksissa.
Heptaani | |
---|---|
![]() |
|
![]() |
|
Tunnisteet | |
CAS-numero | 142-82-5 |
PubChem CID | 8900 |
SMILES | CCCCCCC |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C7H16 |
Moolimassa | 100,21 g/mol |
Sulamispiste | -90,549 °C |
Kiehumispiste | 98,38 °C |
Tiheys | 0,6795 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | 0,0024 g/l (25 °C)[1] |
Heptaani eli n-heptaani on 7-hiilinen suoraketjuinen alkaani. Se on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan väritön veteen liukenematon neste. Heptaanin rakennekaava on CH3(CH2)5CH3, leimahduspiste -4 °C ja itsesyttymislämpötila 285 °C.
Heptaani on ärsyttävää, tulenarkaa ja ympäristölle haitallista.
Heptaanilla on 9 isomeerista muotoa:
Heptaania ja sen useita isomeerejä on maaöljyssä ja bensiinissä. n-Heptaani on moottoreissa käytettävien polttoaineiden puristuskestävyyttä mittaavan oktaaniluvun toinen peruspiste ja sen oktaaniluvuksi on määritetty 0.[3]