Nykymaailmassa Homeeriset hymnit:stä on tullut yhä tärkeämpi kiinnostava aihe. Tekniikan ja globalisaation myötä Homeeriset hymnit on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen modernissa yhteiskunnassa. Alkuperäistään tämän päivän vaikutuksiin Homeeriset hymnit on ollut eri yhteiskunnallisten toimijoiden tutkimuksen, keskustelun ja kiinnostuksen kohteena. Tässä artikkelissa tutkimme Homeeriset hymnit:n merkitystä ja vaikutuksia jokapäiväisessä elämässämme sen vaikutuksesta talouteen sen vaikutuksista kulttuuriin ja ihmisten välisiin suhteisiin. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastelemme Homeeriset hymnit:n eri puolia ja sen roolia tämän päivän maailman muovaamisessa.
Homeeriset hymnit | |
---|---|
Ὁμηρικοί ὕμνοι | |
![]() |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | useita |
Kieli | muinaiskreikka (homeerinen) |
Genre | hymnirunous |
Julkaistu | vanhimmat 600–500-luvulla eaa. |
Suomennos | |
Suomentaja | Anna-Marja Soupios |
Kustantaja | Suomi-Kreikka yhdistysten liitto |
Julkaistu | 1996 |
ISBN | 951-97465-0-1 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Homeeriset hymnit (m.kreik. Ὁμηρικοί ὕμνοι, Homērikoi hymnoi) ovat tuntemattomien tekijöiden kirjoittama kokoelma hymnejä, jotka on kirjoitettu heksametrimuodossa. Hymnejä on yhteensä 33, ja ne on laitettu virheellisesti Homeroksen nimiin jo ensimmäisissä niihin viittaavissa lähteissä.
Vanhimmat hymnit ajoittuvat 600-luvulle eaa., ja ne ovat eräitä vanhimpia kreikkalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia. Vaikka suurin osa hymneistä onkin kirjoitettu 600–500 luvulla eaa., muutamissa on selviä merkkejä hellenismin vaikutuksesta, ja Hymni Arekselle ajoittuu mahdollisesti vasta myöhäisantiikin aikaan.
Hymnien pituus vaihtelee suuresti; osa saattaa olla niinkin lyhyitä kuin kolme–neljä säettä, kun taas joidenkin kohdalla pituus ylittää 500 säettä. Hymnit ylistävät lähes kaikkia kreikkalaisen mytologian pääjumaluuksia: