Iin rautatieasema

Tämä asiakirja käsittelee Iin rautatieasema-aihetta eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota kattava ja täydellinen näkemys tästä kiinnostavasta aiheesta. Sen historialliset näkökohdat, sen nykyiset vaikutukset sekä mahdolliset tulevaisuuden skenaariot analysoidaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla tutkitaan eri näkökulmia, joista Iin rautatieasema on vaikuttanut tai voi vaikuttaa eri yhteyksissä. Samoin esitetään erilaisia ​​asiantuntijalausuntoja ja tarjotaan kriittinen pohdiskelu Iin rautatieasema:n koko yhteiskunnalle aiheuttamista seurauksista ja haasteista. Tämän artikkelin tarkoituksena on myötävaikuttaa Iin rautatieasema:n analyysiin ja tietoiseen keskusteluun tarjoamalla elementtejä, jotka rikastavat ymmärrystä ja vuoropuhelua tästä aiheesta.

Ii
Ijo
Perustiedot
Lyhenne Ii
Rataosa Oulu–Tornio
Sijainti 65°19′07″N, 025°26′28″E
Osoite Rautatieasema, 91110 Ii as
Etäisyydet Oulu 36 km,
Kemi 69 km
Avattu 1903
Liikenne
Muut tiedot junakohtauspaikka,
ei kaupallista liikennettä
Asemarakennus
Tyyppi IV luokan asema
Suunnittelija Bruno Granholm
Materiaali puu
Ratapiha
Raiteisto 1 laituriraide
1 sivuraide
1 pistoraide

Iin rautatieasema (lyh. Ii, ruots. Ijo järnvägsstation) on Suomen rataverkon liikennepaikka Pohjois-Pohjanmaalla rataosalla Oulu–Tornio. Rautatieasema sijaitsee Iin kunnan Asemankylässä. Liikennepaikan etäisyys Helsingin päärautatieasemalta Haapamäen ja Oulun asemien kautta mitattuna on 789,2 ratakilometriä.[1] Matkustajajunien pysähdykset Iissä lakkautettiin 3. syyskuuta 2006. Säännöllistä tavaraliikennettä ei ole. Iin asema on suunniteltu avattavan uudelleen henkilöliikenteelle: ensin kaukojunille ja myöhemmin Liminka-Oulu-Ii-välin paikallisliikenteelle.[2][3]

Vuonna 2016 kuljetettiin Iin asemalle suuri muuntaja Osg-suurkuormavaunussa, josta muuntaja siirrettiin rekan lavetille.[4]

Iin asemarakennuksen on suunnitellut Bruno Granholm IV luokan piirustusten mukaan peilikuvana[1] ja se on valmistunut rautatien rakentamisen yhteydessä. Museovirasto on arvioinut asemarakennuksen ja se on yksi suojeltavista rakennuskohteista. Nykyisin osa asemarakennuksesta on yksityiskäytössä. Miehitys Iin asemalla päättyi lopullisesti vuonna 2003 ja nykyisin Iin liikennepaikan liikenteenohjaustoiminnot hoidetaan kaukokäytöllä Oulusta käsin.

Ii on lyhin rautatieaseman nimi Suomessa.

Ratapiha

Ratapiha käsittää pääraiteen lisäksi yhden sivuraiteen, jota käytetään junien kohtaamiseen. Tämän lisäksi liikennepaikalla on sivuraide jota voidaan käyttää ratatyökoneiden väistöraiteena.

Lähteet

  1. a b Timo Louhikari: Matkaopas rautateille. Sankarimatkailija junassa, s. 127. Helsinki: Kustannus oy Taifuuni, 1994. ISBN 951-581-018-3
  2. Alueellinen junaliikenneselvitys: Infrastruktuuri, kapasiteetti ja kalusto Väyläviraston julkaisuja 79a/2021. 12.01.2022. Väylävirasto. Viitattu 15.4.2024.
  3. Oulun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 kempele.cloudnc.fi. 25.1.2024. Viitattu 15.4.2024.
  4. Jät­ti­ko­kois­ta muun­ta­jaa kul­je­tet­tiin Ii­jo­ki-var­res­sa, mää­rän­pää­nä Iso­kan­kaan säh­kö­ase­ma Kaleva. 29.08.2016. Viitattu 15.4.2024.