Jalasjärven seurakunta

Tänään haluamme puhua Jalasjärven seurakunta:sta. Jalasjärven seurakunta on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten kiinnostuksen viime aikoina. Sen merkitys on ylittänyt rajat ja siitä on tullut keskustelun ja pohdinnan lähde yhteiskunnan eri osa-alueilla. Monet asiantuntijat ovat omistaneet aikaa ja vaivaa Jalasjärven seurakunta:n tutkimiseen pyrkien ymmärtämään sen vaikutusta ja laajuutta jokapäiväiseen elämäämme. Tässä artikkelissa tutkimme Jalasjärven seurakunta:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin. Toivomme, että tämä luku antaa kattavan kuvan Jalasjärven seurakunta:stä ja sen vaikutuksista nyky-yhteiskunnassa.

Jalasjärven seurakunta
Jalasjärven kirkko.
Jalasjärven kirkko.
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Lapuan hiippakunta
Perustettu 1858
Lakkautettu 2016
Liitettiin Kurikan seurakuntaan
Pääkirkko Jalasjärven kirkko

Jalasjärven seurakunta (ruots. Jalasjärvi församling) on nykyisin Kurikan seurakuntaan kuuluva kappeliseurakunta, joka kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lapuan hiippakunnan Etelä-Pohjanmaan rovastikuntaan. Seurakunnan jäsenmäärä vuoden 2013 alussa oli 7518 henkeä. Lukuun ei sisälly seurakunnan poissaolevassa väestössä olevat (eli ulkomailla oleskelevat) henkilöt.[1]

Historiaa

Jalasjärven seurakunnan historia alkaa vuodesta 1689, jolloin Ilmajoen seurakunta perusti alueelle oman rukoushuonekunnan. Oman kirkon jalasjärveläiset saivat viimeistään vuonna 1725, luultavasti jo aikaisemmin. Vuonna 1728 Ilmajoen pitäjänapulainen määrättiin asumaan Jalasjärvelle ja kaksi vuotta tästä Jalasjärvestä muodostettiin Ilmajoen kappeliseurakunta. Vuonna 1793 jalasjärveläiset anoivat tuomiokapitulilta seurakunnalle itsenäistä asemaa, mutta kapitulissa ei ajatukselle lämmetty. Toinen vastaava anomus tehtiin vuonna 1858 ja se sai lopulta kapitulin hyväksynnän vuonna 1882. Ensimmäinen oma kirkkoherra astui virkaansa vuonna 1894 sinetöiden lopullisesti seurakunnan itsenäistymisen Ilmajoesta. Vuonna 1912 Jalasjärven Koskuen kylälle perustettiin oma rukoushunekunta. Seurakunta lunasti kiinteistön vuonna 1934 ja rukoushuone muuttui siten Koskuen kyläkirkoksi. Jalasjärvi sai kolmannen pappinsa vuonna 1941 ja hänet määrättiin Koskuen kyläkirkon papiksi.[2]

Jalasjärven seurakunta yhdistyi Kurikan seurakuntaan vuoden 2016 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen myötä.[3]

Herätysliikkeet

Jalasjärveln seurakunta kuuluu muun Seinäjoen eteläisen ja läntisen alueen tavoin yhtenäiseen evankelisen herätysliikkeen tukialueeseen. Jalasjärvi ei ole kuitenkaan liikkeen voimakkain paikkakunta. Jalasjärven alueella on kannatusta myös vanhoillislestadiolaiselle suunnalle, herännäisyydelle ja kansanlähetykselle.[4]

Papisto

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Jalasjärven kappeliseurakunnan kappalaisina ja Jalasjärven seurakunnan kirkkoherroina:[5]

Kappeliseurakunnan kappalaiset

Jalasjärven seurakunnan kirkkoherrat

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Jalasjärven seurakunta Jalasjärven seurakunta. Arkistoitu 29.5.2014. Viitattu 28.5.2014.
  2. ↑ Jalasjärven seurakunta 16.6.2010. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 28.5.2014.
  3. ↑ Kirkkohallitus päätti Jalasjärven ja Kurikan seurakuntien yhdistämisestä
  4. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151-153. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  5. ↑ Pappisluettelo: Jalasjärven seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 18.8.2022.

Aiheesta muualla

  • Jalasjärven seurakunnan kotisivut (Arkistoitu – Internet Archive)