Julius Conrad Antell

Nykymaailmassa Julius Conrad Antell:stä on tullut yhteiskunnalle erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Julius Conrad Antell:stä on tullut yhä tärkeämpi elämässämme. Julius Conrad Antell:n vaikutukset ovat moninaiset ja kattavat jokapäiväisen elämän eri osa-alueita politiikasta talouteen, mukaan lukien kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Tässä artikkelissa tutkimme Julius Conrad Antell:n eri ulottuvuuksia ja sen vaikutuksia nykymaailmaan sekä mahdollisia ratkaisuja ja haasteita, joita kohtaamme tämän aiheen suhteen.

Julius Conrad Antell (1797)

Julius Conrad (Konrad) Antell (18. helmikuuta 1768 Oulu – 2. huhtikuuta 1835 Oulu) oli lakimies, joka toimi tullihallituksen ylijohtajana.[1]

Antellin vanhemmat olivat tullikirjuri, vt. tullitarkastaja Henrik Antell ja Helena Nordheim ja puoliso vuodesta 1800 Anna Katarina Engman (k. 1846). Antell opiskeli Oulun triviaalikoulussa ja tuli ylioppilaaksi Turussa 1783. Tuomarintutkinnon hän suoritti 1788, jolloin hän toimi myös Vaasan hovioikeuden auskultanttina. Antell oli Oulun lääninhallituksen lääninkanslisti 1784 ja Oulun läänin vt. lääninsihteeri 1789, Kajaanin pataljoonan sotatuomari vuodesta 1790, viranvaihdon kautta Kemin ja Kajaanin kihlakuntien tuomari vuodesta 1792 ja tuomiokunnan jaon jälkeen Kemin tuomiokunnan tuomari 1804–1812. Laamannin arvonimen 1804 saanut Antell oli Oulun läänin vt. maaherra 1802–1804 ja päätullijohtokunnan eli tullihallituksen ylitirehtööri vuodesta 1828, mistä tehtävästä hän sai eron 1831.[1]

Antell oli Nybyn lasitehtaan omistaja 1813–1816.[2]

Lähteet

  1. ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Julius Konrad Antell. Verkkojulkaisu 2005. (Viitattu 23.5.2020)
  2. ↑ * Kopisto, S. 1972. Nybyn lasiruukin vaiheita. Pohjois-Pohjanmaan Museon julkaisuja 2, Oulu. 32 s.