Johan Axel Gripenberg

Tämä artikkeli käsittelee aihetta Johan Axel Gripenberg, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Johan Axel Gripenberg:n vaikutus on kiistaton ja sen vaikutukset ulottuvat eri aloille, kuten politiikkaan, talouteen, kulttuuriin ja ihmisten jokapäiväiseen elämään. On ratkaisevan tärkeää ymmärtää tämä ilmiö perusteellisesti, jotta voidaan analysoida sen vaikutusta nykyiseen todellisuuteen ja ennakoida mahdollisia tulevaisuuden skenaarioita. Näillä linjoilla tutkitaan Johan Axel Gripenberg:een liittyviä eri näkökohtia sen alkuperästä sen ajan myötä tapahtuvaan kehitykseen sekä sen seurauksiin ja haasteisiin, joita se asettaa yhteiskunnalle.

Johan Axel Gripenberg
Ina Liljeqvist: Oulun läänin kuvernööri, kenraalimajuri Johan Axel Gripenberg , 1880-luku.
Ina Liljeqvist: Oulun läänin kuvernööri, kenraalimajuri Johan Axel Gripenberg , 1880-luku.
Oulun läänin kuvernööri
1886 – 1889
Edeltäjä Johan Gabriel Masalin
Seuraaja Anders Johan Malmgrén
Viipurin läänin kuvernööri
1889 – 1899
Edeltäjä Sten Carl Tudeer
Seuraaja Nikolai von Rechenberg
Henkilötiedot
Syntynyt1. maaliskuuta 1833
Helsinki, Suomi
Kuollut12. kesäkuuta 1918 (85 vuotta)
Bern, Sveitsi

Johan Axel Gripenberg (1. maaliskuuta 1833 Helsinki – 12. kesäkuuta 1918 Bern, Sveitsi)[1] oli Venäjän keisarikunnan armeijassa palvellut suomalainen kenraaliluutnantti ja valtiopäivämies, joka toimi vuosina 1886–1889 Oulun läänin ja 1889–1899 Viipurin läänin kuvernöörinä.

Johan Axel Gripengerin isä oli kenraalimajuri Johan Fredrik Sebastian Gripenberg. Gripenberg kävi Haminan kadettikoulun ja palveli vuodesta 1852 upseerina Venäjän armeijassa. Hän oli 1860-luvun alussa muutaman vuoden Haminan kadettikoulun harjoitusupseerina ja maantiedon opettajana. Hän palveli pitkään Henkikaartin Paavalin rykmentissä ja oli myöhemmin jalkaväkirykmentin komentajana Samarassa. Hänet ylennettiin 1883 kenraalimajuriksi. Gripenberg toimi 1886–1889 Oulun ja vuodesta 1889 Viipurin läänin kuvernöörinä. Hän sai 1893 ylennyksen kenraaliluutnantiksi. Gripenberg edusti aatelissukuaan säätyvaltiopäivillä 1885, 1888[2], 1891[3], 1894, 1899, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän erosi kuvernöörinvirastaan protestina Suomen venäläistämistoimenpiteille joulukuussa 1899 ja sai eron sotapalveluksesta helmikuussa 1900. Hän vetäytyi viettämään eläkevuosiaan Berniin Sveitsiin.[1]

Arkkitehti Mauritz Gripenberg oli Johan Axel Gripenbergin poika.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Johan Axel Gripenberg Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  2. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1888 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1888. Tredje häftet. Helsingfors: Hufvudstadsbladets Tryckeri, 1888, ss. 1685-1691.
  3. ↑ Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1891 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1891. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1891, ss. 1467-1472.