Kauko Andersson

Nykytilanteessa Kauko Andersson:stä on tullut yhteiskunnalle erittäin kiinnostava aihe. Ajan myötä Kauko Andersson:n merkitys on kasvanut ja sillä on ollut suuri vaikutus eri aloilla politiikasta teknologiaan. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää tutkia kaikki ulottuvuudet ja vaikutukset, joita Kauko Andersson:llä on nykymaailmassamme. Tässä artikkelissa perehdymme Kauko Andersson:n analyysiin ja tutkimukseen ja käsittelemme sen alkuperää, kehitystä ja sen vaikutusta eri aloilla. Lisäksi pohdimme Kauko Andersson:n tulevia vaikutuksia yhteiskuntaan ja sitä, kuinka niihin voidaan parhaiten puuttua.

Kauko Kalervo Andersson (1. tammikuuta 1913 Valkeala – 21. huhtikuuta 1979 Kuusankoski) oli suomalainen poliitikko. Andersson toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1939–1948 sekä 1951 edustaen Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä, Kymen läänin läntistä vaalipiiriä ja Kymen läänin vaalipiiriä. Andersson nousi eduskuntaan vuonna 1951 Veli Järvisen tilalle, joka siirtyi Karhulan kauppalanjohtajaksi.[1]

Andersson kävi kansakoulun ja valmistui Työväen akatemiasta vuonna 1932. Andersson toimi saha-, lautatarha- ja rakennustyömiehenä sekä Kotkan kaupungin sähkölaitoksen sähkötyömiehenä, Suomen rautatieläisten liiton toimitsijana 1934–1935, sosiaaliministeriön ylimääräisenä virkamiehenä tuotantokomitea-asioita varten 1949–1953 sekä toimistosihteerinä 1953–1972.[1]

Anderssonin vanhemmat olivat koneasioitsija Johan Alfred Andersson ja Erika Gardemeister. Anderssonin puoliso vuodesta 1943 oli Eila Helena Hurme.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Kauko Andersson Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
Sosialidemokraattien kansanedustajat