Nykyään Eino Raunio:llä on keskeinen paikka nyky-yhteiskunnassa. Hänen vaikutusvaltansa ulottuu kaikille elämänalueille politiikasta viihteeseen. Tekniikan kehittymisen myötä Eino Raunio:stä on tullut helpommin saatavilla kuin koskaan, mikä on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Eino Raunio:n roolia nykyaikaisessa elämässä analysoimalla sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykytilanteeseensa tämä aihe on tärkeä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Eino Raunio | |
---|---|
![]() Rainio vuonna 1969 |
|
Suomen valtiovarainministeri | |
Edeltäjä | Mauno Koivisto |
Seuraaja | Päiviö Hetemäki |
Kansanedustaja | |
1.9.1939–22.3.1970
|
|
Ryhmä/puolue | Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä |
Vaalipiiri | Hämeen läänin eteläinen vaalipiiri |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. tammikuuta 1909 Sääksmäki |
Kuollut | 18. maaliskuuta 1979 (70 vuotta) Forssa |
Arvonimi | kaupunkineuvos (1970) |
Puoliso | Katri Elina o.s. Väyrynen |
Tiedot | |
Puolue | SDP |
|
Eino Albin Raunio (18. tammikuuta 1909 Sääksmäki – 18. maaliskuuta 1979 Forssa) oli suomalainen sosiaalidemokraattinen poliitikko ja ministeri.
Raunion vanhemmat olivat suutari Kaarlo Raunio ja Johanna Elviira Haapala. Hän kävi kansakoulun ja 1932 Työväen akatemian. Raunio teki maa- ja rakennustöitä sekä toimi suutarin ammatissa Sääksmäellä ja Hattulassa vuoteen 1934 saakka. Vuosina 1934–1935 Raunio oli sosialidemokraattisen nuorisoliiton järjestäjä ja Etelä-Hämeen sosialidemokraattisen piirin luennoitsija. Raunio työskenteli Hämeen Kansa -lehden Forssan toimiston hoitajana 1936–1939.[1]
Raunio oli SDP:n pitkäaikaisena kansanedustajana 1939–1970. Hän toimi valtiovarainministerinä Rafael Paasion I hallituksessa 1968 ja sitä seuranneessa Mauno Koiviston I hallituksessa 1968–1970.[1]
Raunio toimi presidentin valitsijamiehenä vuosien 1937, 1940, 1943, 1950, 1956, 1962 ja 1968 presidentinvaaleissa. Kunnallispolitiikassa hän toimi kunnanvaltuuston puheenjohtajana Hattulassa sekä kauppalan- ja kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Forssassa.[1]
Raunio sai kaupunkineuvoksen arvonimen 1970.[1] Häntä on Forssassa kunnioitettu nimeämällä Forssan työväentalon edustan aukio hänen mukaansa.
Edeltäjä: Mauno Koivisto |
Suomen valtiovarainministeri 1968−1970 |
Seuraaja: Päiviö Hetemäki |