Kuopion maalaiskunta
Seuraavassa artikkelissa perehdymme Kuopion maalaiskunta:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja huomaamme sen merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme. Kuopion maalaiskunta on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja moniin muihin olennaisiin näkökohtiin. Lisäksi tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja miten se on leimannut trendejä ja merkittäviä muutoksia eri aloilla. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Kuopion maalaiskunta:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on meille tarjottavanaan.
| Kuopion maalaiskunta | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kuopio ja Siilinjärvi |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Kuopion lääni |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Kuntanumero | 298 |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Juva |
| Liitetty | 1969 |
| – kuntiin |
Kuopio Siilinjärvi |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1968) |
| – maa | 620,3 km² |
| Väkiluku |
8 258 [2] (31.12.1968) |
| – väestötiheys | 13,70 as./km² |
Kuopion maalaiskunta (ruots. Kuopio landskommun) oli Pohjois-Savossa sijainnut Suomen kunta. Lakkauttamisen aikaan se kuului Kuopion lääniin. Kuopion maalaiskunta ympäröi Kuopion kaupunkia joka puolelta. Sen muut naapurikunnat olivat Karttula, Leppävirta, Maaninka, Riistavesi, Siilinjärvi, Suonenjoki ja Vehmersalmi.
Historia
Vuonna 1925 osia Kuopion maalaiskunnasta liitettiin vastaperustettuun Siilinjärven kuntaan. Kuopion maalaiskunta lakkautettiin vuonna 1969, jolloin Siilinjärveen liitettiin maalaiskuntaan kuuluneet Kehvo ja Väänälänranta.[3] Näitä kahta kylää lukuun ottamatta maalaiskunta liitettiin Kuopion kaupunkiin.
Kuopion maalaiskunnan huomattavin maatila on ollut Haminalahden kartano, jonka omisti vuosina 1769–1910 von Wrightin suku.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Kuopion maalaiskunnan taajamat olivat Jynkkä (564 asukasta), Kurkimäki (373 asukasta), Levänen (663 asukasta) ja Pitkälahti (360 asukasta). Osa Leväsen taajamasta sijaitsi Kuopion kaupungin puolella, ja vastaavasti kaupungin taajamista Julkula ja Särkilahti ulottuivat osittain maalaiskunnan puolelle.[4]
Kuuluisia kuopionmaalaiskuntalaisia
- A. P. Hämäläinen, kansanedustaja
- Juho Hämäläinen, juristi ja pankinjohtaja
- Eino Laitinen, kansanedustaja, kunnallisneuvos
- Eero Lappalainen, päätoimittaja
- Edla Lyytinen, kansanedustaja
- Pekka Niskanen, näyttelijä, tanssija ja teatterinjohtaja
- Erkki Oinonen, Mannerheim-ristin ritari, maanviljelijä
- Emil Penttinen, kultaseppä, yrittäjä ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
- Eino Pitkänen, arkkitehti
- Eino Räsänen, kansanedustaja, herastuomari, sosiaalineuvos
- Ahti Sonninen, säveltäjä
- Martti Välikangas, arkkitehti
- Ferdinand, Magnus ja Wilhelm von Wright, taidemaalariveljekset
- Viktor von Wright, työväenjohtaja
Lähteet
- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1968 (PDF) (sivu 20) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 26.4.2016.
- ↑ Väestönmuutokset 1968 (PDF) (sivu 20) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria. Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ Räsänen, Jukka-Pekka: Talvikylän jälkeläinen 22.2.2015. Savon Sanomat. Arkistoitu 16.12.2015. Viitattu 24.10.2015.
- ↑ Yleinen väestölaskenta 1960: Taajamat ja niiden rajat, ym. (Suomen virallinen tilasto VI C:103) Helsinki: Tilastollinen päätoimisto, 1965. Julkaisun verkkoversio (PDF).
Kirjallisuutta
- Kuopion pitäjän kirja
- Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia.