Riistavesi

Nykyään Riistavesi on aihe, joka kiinnittää edelleen kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Nykymaailmassa merkityksellisyytensä ansiosta Riistavesi:stä on tullut keskustelun ja keskustelun aihe kaikilla yhteiskunnan aloilla. Riistavesi on osoittautunut yleismaailmallisesti kiinnostavaksi aiheeksi populaarikulttuurin vaikutuksesta politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Riistavesi:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Alkuperäistään sen vaikutuksiin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla Riistavesi paljastaa olevan monimutkainen ja relevantti aihe, joka ansaitsee tarkan tarkastelun.

Tämä artikkeli käsittelee entistä Suomen kuntaa. Riistavesi on myös järvi.
Riistavesi
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Kuopio

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°54′50″N, 028°09′40″E
Lääni Kuopion lääni
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Kuntanumero 695
Hallinnollinen keskus Melalahti
Perustettu
– emäpitäjä Kuopion maalaiskunta ja Tuusniemi
Kuntaliitokset Osa Tuusniemestä (1927)
Liitetty 1973
– liitoskunnat Kuopio
Riistavesi
– syntynyt kunta Kuopio
Pinta-ala  km²  [1]
(1.1.1972)
– maa 201,5 km²
Väkiluku 2 147  [2]
(31.12.1972)
– väestötiheys 11,28 as./km²
Riistaveden kirkko Kuopio–Joensuu-tien varrella.

Riistavesi on Pohjois-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Se liitettiin Kuopion kaupunkiin kuntaliitoksen yhteydessä vuonna 1973.

Riistaveden naapurikunnat olivat Juankoski (1970 asti Muuruvesi), Kuopio (1968 asti Kuopion maalaiskunta), Siilinjärvi, Tuusniemi ja Vehmersalmi.

Riistaveden keskustaajama Melalahti sijaitsee valtatie 9:n varrella, ja siellä on noin 2 000 asukasta (2006).[3] Eino Pitkäsen ja Harry W. Schreckin suunnittelema Riistaveden tiilikirkko on vuodelta 1934.

Väestö

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Riistaveden väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1930–1970.

Riistaveden väestönkehitys 1930–1970
Vuosi Asukkaita
1930
  
 2 604
1940
  
 2 597
1950
  
 3 095
1960
  
 2 856
1970
  
 2 273
Lähde: Tilastokeskus.[4]

Riistaveden seurakunta perustettiin vuonna 1924, jolloin siihen liitettiin Kuopion maaseurakunnasta alue, jossa oli 1 928 asukasta ja Tuusniemen seurakunnasta alue, jossa oli 511 asukasta.[4]

Vuosien 1960 ja 1970 taajamarajauksissa Riistaveden ainoa taajama oli kuntakeskus Melalahti, jossa oli 335 asukasta vuonna 1960 ja 308 asukasta vuonna 1970.[5]

Palvelut

Riistaveden keskustaajama Melalahdessa tarjoaa monipuolisia palveluja, kuten kaksi vähittäiskauppaa, Sale Riistavesi ja K-Market Riistaherkku. Alueella sijaitsevat myös Osuuspankki, parturiliikkeitä sekä Pizzeria Ravintola. Riistaveden terveysasemalla voi käyttää muun muassa äitiys- ja lastenneuvolan palveluja. Riistaveden pelastusasema päivystää ympäri vuorokauden. Melalahden päiväkoti ja Riistaveden yhtenäiskoulu löytyvät vain vajaan kilometrin päästä keskustasta. Lisäksi Riistaveden monitoimijatalo tarjoaa laajan valikoiman tiloja ja palveluja, kuten kirjaston, nuorisotila Kormun, kuntosalin ja liikuntatiloja.

Melalahden puistomainen satama sijaitsee Melalahden pojukassa n. 100 metriä Riistaveden taajamasta. Viitoitettu vesireitti Juurusvesi-Muuruvesi -reitiltä tuo Melalahden laituriin, jonne mahtuu isompikin alus. Sataman läheisyydessä on kylän tarjoamat palvelut

Nähtävyydet ja aktiviteetit

Talven liikkujalle Riistaveden alue tarjoaa upeita, hoidetut hiihtoladut ja lenkkipolut. Lisäksi on mahdollisuus nauttia huikeista maisemista ja kokea luonnon rauha. Oli sitten jalassa sukset, lumikengät tai talvitöppöset, tai alla maastopyörä, moottorikelkka tai pulkka, talviaktiviteetit ovat aivan käden ulottuvilla. Kesällä skeittipuisto, frisbeegolfrata ja leikkipuistot tarjoavat iloisille ja aktiivisille liikkujille hauskaa tekemistä.

Korkea ja kaunis Vaarun harju sekä Vaarun ulkoilu- ja retkeilyalue sijaitsevat aivan Riistaveden kylän läheisyydessä, Kaavintien puolella. Vaaru on monipuolinen kuntoilu- ja virkistysalue, josta löytyvät muun muassa valaistu kuntopolku ja hiihtolatu, sekä laavupaikka lampimaisemalla. Alueella kulkee myös miellyttäviä maastopyörä- ja kävelypolkuja, joita pidetään kunnossa ympäri vuoden. Laatanvaarun kuntoportaat, eli Pertun portaat, sijaitsevat Vaarun etelärinteessä, vesitornin juurella.

Ruokakulttuuri

Riistaveden pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla rantakala.[6]

Tunnettuja Riistavedellä syntyneitä tai vaikuttaneita

Lähteet

  1. ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1972 (PDF) (sivu 28) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 26.4.2016.
  2. ↑ Väestönmuutokset 1972 (PDF) (sivut 32–33) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Kuopion kruunu Riistaveden kyläyhdistys r.y.. Arkistoitu 4.7.2007. Viitattu 6. tammikuuta 2008.
  4. ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
  5. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Julkaisun verkkoversio (PDF) Viitattu 10.4.2013.
  6. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 142. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  7. ↑ Hiihtotähti Perttu Hyvärinen jatkaa kotitilaansa urheilu-uran jälkeen: "Monet ovat harrastaneet nuoruudessaan jalka­palloa ja suunnistusta, mutta minä heilutin heinähankoa ja paskatalikkoa" Maaseudun Tulevaisuus. 14.2.2020. Viitattu 10.12.2024.

Aiheesta muualla

  • Kuopion historia 7. Kuopion pitäjän, Kuopion maalaiskunnan ja Riistaveden historia.