Marskivihvilä

Nykyään Marskivihvilä on aihe, joka kiinnittää miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Marskivihvilä on onnistunut saavuttamaan näkyvän paikan eri elämänalueilla joko historiallisen merkityksensä, nykyyhteiskunnan vaikutuksensa tai arkielämän merkityksen vuoksi. Ilmestymisestään lähtien Marskivihvilä on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, asiantuntijoissa ja uteliaissa, jotka ovat omistaneet aikaa ja vaivaa sen vaikutusten ymmärtämiseen ja analysoimiseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Marskivihvilä:tä ja sen merkitystä nykymaailmassa tarjoamalla globaalin ja yksityiskohtaisen näkemyksen tästä aiheesta, joka on onnistunut ylittämään rajat ja kulttuurit.

Marskivihvilä
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Poales
Heimo: Vihviläkasvit Juncaceae
Suku: Vihvilät Juncus
Laji: maritimus
Kaksiosainen nimi

Juncus maritimus
Lam.

Katso myös

  Marskivihvilä Wikispeciesissä
  Marskivihvilä Commonsissa

Marskivihvilä eli kaislavihvilä (Juncus maritimus) on vihviläkasvien (Juncaceae) heimoon ja vihvilöiden (Juncus) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on monivuotinen ja suurikokoiseksi kasvava vihvilälaji.[1]

Marskivihvilä voi kasvaa noin 50–100 senttimetriä korkeaksi ja sen varret kasvavat suikertavasta juurakosta yksittäin. Varret ovat sileitä ja sinivihreitä. Lehdet ovat pitkiä ja lehtien tyvitupet kiiltävänruskeita. Marskivihvilän kukinto on monikukkainen ja kukinnossa on monia kukkarykelmiä eri korkeuksilla. Kukinnon tukilehti on pitkä ja ylöspäin siirottava. Marskivihvilä kukkii heinäkuusta syyskuulle. Hedelmä on teräväkärkinen, kiiltävä sekä ruskea pähkylä.[1]

Marskivihvilää esiintyy Euroopassa varsinkin rannikoilla Itämeren eteläosaan asti.[1] Ruotsissa lajia tavataan harvinaisena maan eteläosissa Skånesta Öölantiin savisilla merenrannoilla ja rantaniityillä[1]. Lajia ei kasva Suomessa.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Den virtuella floran: Strandtåg (Juncus maritimus) Den virtuella floran. 1999. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 3.12.2020. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla