Mihailovin tykistöakatemia

Mihailovin tykistöakatemia:n teema on vanginnut ihmisten huomion jo pitkään. Mihailovin tykistöakatemia on vaikuttanut elämän eri osa-alueisiin, ja se on ollut tutkimuksen, keskustelun ja keskustelun kohteena eri yhteyksissä. Kautta historian Mihailovin tykistöakatemia:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnassa, kulttuurissa ja inhimillisessä kehityksessä. Kun jatkamme Mihailovin tykistöakatemia:n tutkimista ja ymmärtämistä paremmin, tämän aiheen kattavan ja harkitun käsittelyn tärkeys tulee ilmeiseksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja lähestymistapoja Mihailovin tykistöakatemia:een. Tarkoituksena on syventää ymmärrystämme tästä aiheesta ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Mihailovin tykistöakatemia, 1870

Mihailovin tykistöakatemia (ven. Михайловская военная артиллерийская академия) on Pietarissa toimiva sotilasakatemia. Koulu on yksi Venäjän arvostetuimpia sotilasoppilaitoksia. Mihailovin tykistökoulu sai vuonna 1849 nimen suuriruhtinas Mihail Pavlovitšin mukaan. Vuonna 1855 koulun upseeriluokista muodostettiin Mihailovin tykistöakatemia. Neuvostoaikana, vuoteen 1995 asti koulu tunnettiin nimellä M. I. Kalininille nimetty Leningradin tykistöakatemia (ven. Военная артиллерийская академия им. М. И. Калинина), Mihail Kalinin'in mukaan.

Akatemian johtaja oli vuosina 1867–1878 Axel Gadolin[1]. Koulun oppilaita ovat olleet mm. suomalaiset kenraali Vilho Nenonen, eversti Arno Almqvist ja everstiluutnantti Lennart Forstén, sekä tsetseenikenraali ensimmäisessä Tsetsenian sodassa Aslan Mashadov.

Lähteet

  1. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1968, osa 2, p. 1599