Valkeasaari

Tänään aiomme sukeltaa Valkeasaari:n kiehtovaan maailmaan. Olitpa historian ystävä, tieteenharrastaja tai haluat vain rikastaa tietojasi, tämä artikkeli varmasti yllättää sinut. Valkeasaari:llä on ollut merkittävä vaikutus yhteiskuntaan vuosien ajan, ja sen vaikutus on edelleen ajankohtainen. Liity kanssamme tälle matkalle Valkeasaari:n tärkeimpien näkökohtien läpi ja tutki sen merkitystä, panoksia ja paikkaa nykymaailmassa. Valmistaudu löytämään kaikkea, mitä et tiennyt Valkeasaari:stä!

Valkeasaaren sijainti

Valkeasaari[1] (ven. Белоостров, Beloostrov) on Pietarin kaupungin Kurortin piiriin kuuluva kunnallishallintoalue Rajajoen varrella Karjalankannaksella Venäjällä sekä entinen luterilainen seurakunta Pohjois-Inkerissä, Suomen entisen rajan pinnassa. Valkeasaareen kuului aikaisemmin Siestarjoen teollisuuskeskus. Valkeasaari oli tärkeä Suomen ja Neuvosto-Venäjän ja sitä seuranneen Neuvostoliiton rajanylityspaikka vuosina 1812–1940.

Historia

Valkeasaaren nimi oli vuosina 1922–1940 Punasaari (ven. Красноостров, Krasnoostrov).

Neuvostojohtaja Josif Stalinin aikana rajavyöhykettä Karjalankannaksella alettiin puhdistaa suomalaisista rajaseudun turvallisuuden nimissä. Vuosina 1935–1936 noin 27 000 inkerinsuomalaista karkotettiin muun muassa Kuolan niemimaalle, Leningradin alueen itäosaan, Etelä-Kazakstaniin ja Keski-Aasiaan.

Neljä Pohjois-Inkerin seurakuntaa (Miikkulainen, Vuole, Lempaala ja Valkeasaari) tyhjennettiin käytännössä kokonaan.

Kyliä

Akkasenkylä l. Akkasi (Leistilä), Alakylä, Alosaari, Kaljala, Konnunkylä (Konnunselkä), Luuppola, Mainila, Merituittu, Mottori, Myllynkylä (Aleksandrovka), Nakara, Pienikivi, Retukylä, Revonnenä, Suontaka, Suurikivi, Tipuna, Valkeasaari, Vaskisavotta

Lähteet

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 32. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.10.2015.

Aiheesta muualla