Moïse Tshombe

Nykymaailmassa Moïse Tshombe:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Johtuipa yhteiskuntavaikutuksesta, historiallisesta merkityksestään tai vaikutuksestaan ​​eri alueilla, Moïse Tshombe on herättänyt kaiken ikäisten ja ammattien huomion ja uteliaisuuden. Vuosien varrella Moïse Tshombe on ollut keskustelun, analyysin ja tutkimuksen kohteena, ja se on tuottanut siitä suuren määrän tietoa ja mielipiteitä. Tässä artikkelissa tutkimme Moïse Tshombe:n eri puolia, näkökulmia ja mahdollisia seurauksia, tarkastelemme sen merkitystä eri näkökulmista ja tarjoamme kattavan näkemyksen aiheesta.

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Moïse Tshombe
Katangan presidentti
11. kesäkuuta 1960 – 15. tammikuuta 1963
Kongon demokraattisen tasavallan pääministeri
10. kesäkuuta 1964 – 13. lokakuuta 1965
Edeltäjä Cyrille Adoula
Seuraaja Évariste Kimba
Henkilötiedot
Syntynyt10. marraskuuta 1919
Musamba, Belgian Kongo
Kuollut29. kesäkuuta 1969 (49 vuotta)
Alger, Algeria
Tiedot
Puolue CONAKAT
Uskonto kristitty

Moïse Kapenda Tshombe (10. marraskuuta 1919 – 29. kesäkuuta 1969 Alger[1]) oli kinshasankongolainen poliitikko ja valtiomies.

Tshombe syntyi varakkaan kongolaisen liikemiehen poikana Musumbassa, Belgian Kongossa. Hän kävi koulun amerikkalaisten lähetyskoulussa. 1950-luvulla hän osti kauppaketjun Katangan provinssista ja liittyi politiikkaan perustamalla CONAKAT-puolueen.

Vuoden 1960 vaaleissa CONAKAT voitti koko Katangan alueella, ja Tshombe julisti samana vuonna maakunnan itsenäiseksi, muttei onnistunut saamaan sille ulkovaltojen tunnustusta.[2] Tshomben julistuksen takana oli se, että hän ei halunnut keskushallituksen käyttävän vauraan maakunnan kaivannaisvarantoja. Tshombe julisti elokuussa 1960 maan olevan kaaoksessa ja pyysi belgialaisia joukkoja kouluttamaan katangalaisia sotilaita.

Vuonna 1961 Tshomben päävastustaja Patrice Lumumba vangittiin ja teloitettiin.[2] Kristitty Tshombe oli kommunistivastainen, päinvastoin kuin Lumumba. Lumumban seuraaja Cyrille Adoula vetosi YK:ssa ja saikin YK:n joukot tuekseen.

Vuonna 1961 YK:n sotilaat saapuvat Katangaan. Tshombe pakeni Pohjois-Rhodesiaan ja myöhemmin Espanjaan. Vuonna 1963 hän palasi Kongoon uuden hallituksen ministeriksi.

Presidentti Joseph Kasa-Vubu erotti Tshomben 25. marraskuuta 1963. Tshombe palasi Kongoon vuonna 1964 ja nousi maan pääministeriksi. Vuonna 1965 armeijan esikuntapäällikkö Joseph Mobutu teki vallankaappauksen ja syrjäytti Kasa-Vubun. Lokakuussa 1965 Mobutu nosti maanpetossyytteen Tshombea vastaan, joka pakeni taas Espanjaan.

Tshombe tuomittiin poissaolevana kuolemaan. Hän asui Espanjassa. 1. heinäkuuta 1968 hänen yksityinen lentokoneensa, joka oli matkalla Ibizasta kohti Afrikkaa, kaapattiin ja pakotettiin laskeutumaan Algeriin, Algeriaan. Kaappauksen takana väitettiin olleen ranskalainen Francis Bodenan, joka oli Ranskan tiedustelupalvelun SDECE:n agentti,[3] joka oli luultavasti lyöttäytynyt maapaossa Madridissa asuneen Tshomben ystäväksi ja houkutellut hänet suuren palkkion toivossa ansaan.

Kongon presidentti Joseph Mobutu esitti Algerian pääministeri Houari Boumédiènnelle luovutuspyynnön. Tshombea syytettiin Kongossa Katangan siviiliväestön ja kongolaisten pakolaisten surmaamisesta. Lisäksi Tshombe oli kutsunut maahan lukuisia eurooppalaisia, lähinnä Ranskan muukalaislegioonan ja belgialaisia, rhodesialaisia, eteläafrikkalaisia valkoisia palkkasotureita, kaatamaan Mobutun hallinnon. Algerin korkein oikeus käsitteli Tshomben kohtaloa ja antoi päätöksen, jonka mukaan tämä luovutettaisiin Kongoon. Luovutusta ei kuitenkaan tapahtunut, sillä pääministeri Boumédiènne ei kirjoittanut luovutusasiakirjaa.

Kone, jolla Tshombe oli matkalla kidnappauksen aikana, oli vuokrattu englantilainen kaksimoottorinen Hawker Siddeley HS125 -suihkukone, jota ohjasivat brittilentäjät, kapteenit Trevor Coppleston ja David Taylor. Lentäjät vapautettiin Algerissa ja palasivat kotimaahansa. Tshombe vangittiin ja asetettiin kotiarestiin Algeriassa.

Kongon hallituksen mukaan Tshombe oli matkalla Afrikkaan. Hänen väitettiin tehneet belgialaisten upseerien kanssa salaliittosopimuksen Katangan ja Keski-Kongon taloudellisten kohteiden sabotoinnista ja presidentti Mobutun kaatamisesta.

Kun tieto Tshomben kaappauksesta tuli kongolaisten tietoon, Kisanganissa ja Bukavussa alkoivat taistelut Tshomben valkoisten palkkasoturien ja Kongon armeijan välillä. Palkkasotureiden johtaja, ranskalaissyntyinen eversti Bob Denard, oli jo haavoittunut ja lennätetty sairaalahoitoon Rhodesiaan. Kapinalliset ottivat panttivankeja. Myös belgialaisten plantaasit olivat tulitusten kohteina sekä Mobutulle uskollisia belgialaissotilaita oli vastassa.selvennä Palkkasoturit joutuivat alakynteen ja osa kuoli taisteluissa tai pakeni Portugalin Länsi-Afrikkaan. Kongosta evakuoitiin suurin osa länsimaalaisista kansalaisista sekä eurooppalaisia teknikkoja ja insinöörejä perheineen. He olivat paenneet Biafraan ja sieltä Lagosiin, josta heidät evakuoitiin Brysseliin.

29. kesäkuuta 1969 Tshombe kuoli vankina 49-vuotiaana Algerissa, sairaalalähteiden mukaan sydänhalvaukseen. Hänet on haudattu Etterbeekin hautausmaalle Brysselin liepeillä[4]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Moise Kapend Tshombe. Find a Grave. Viitattu 23.1.2022.
  2. ↑ a b Huovinen, Pentti ja Siikala, Kalervo (toim.): Maailmanpolitiikan kasvot, s. 199–200. Helsinki: Weilin & Göös, 1963.
  3. ↑ Gibbs, David N.: The Political Economy of Third World Intervention, s. 152, 167–168. University of Chicago Press, 1991. ISBN 0-226-29071-9 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Tshombe is Buried in Brussels; Sons Weep at His Grave. The New York Times, 6 .7.1969. UPI. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18 .1.2016.