Osittainen perustuslaillinen monarkia

Nykyään Osittainen perustuslaillinen monarkia on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikkialla maailmassa. Osittainen perustuslaillinen monarkia on herättänyt kasvavaa kiinnostusta eri sektoreilla joko yhteiskuntavaikutuksensa, historiallisen merkityksensä tai jokapäiväiseen elämään liittyvän vaikutuksensa vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Osittainen perustuslaillinen monarkia:n tärkeimpiä näkökohtia sen alkuperästä sen nykyiseen kehitykseen. Analysoimme sen vaikutuksia, haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, joita on ehdotettu tämän ongelman ratkaisemiseksi. Lisäksi tutkimme asiantuntijoiden mielipiteitä ja kokemuksia henkilöiltä, ​​joihin Osittainen perustuslaillinen monarkia on vaikuttanut. Valmistaudu uppoutumaan täydelliseen ja rikastuttavaan Osittainen perustuslaillinen monarkia-analyysiin!

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Osa artikkelisarjaa
Valtiomuodot
Vallan lähde
Demokratia
(Kansanvalta)
Oligarkia
(Harvainvalta)
Autokratia
(Itsevaltius)
Teokratia
(Uskonnollinen valta)
Anarkia
(Ei hallitsijaa)
Vallan ideologia
Monarkia vs. tasavaltalaisuus
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
Autoritarismi vs. libertarismi
(sosioekonomiset ideologiat)
Globaali vs. paikallinen
(geokulttuuriset ideologiat)
Vallan rakenne
Yhtenäinen
Asiakasvaltio
Federalismi
Kansainväliset suhteet

Osittainen perustuslaillinen monarkia eli toimeenpaneva perustuslaillinen monarkia on monarkian muoto, jossa monarkilla on laajat tai hyvin suuret valtaoikeudet perustuslain nojalla. Osittainen perustuslaillinen monarkia muistuttaa siinä määrin hyvin paljon semipresidentalismia, että siinä on piirteitä niin absoluuttisesta, kuin parlamentaarisesta monarkiasta; monarkki jakaa toimeenpanovaltaansa (joskin vain vähän) parlamentin tai muun vastaavan tahon kanssa.[1]

Osittainen perustuslaillinen monarkia nykyaikana

Nykyaikana osittaisia perustuslaillisia monarkioita esiintyy länsimaissa hyvin vähän. Poikkeuksia ovat eurooppalaiset ruhtinaskunnat Liechtenstein ja Monaco, joissa ruhtinailla on laajat valtaoikeudet. Myös hyvin useat islamilaiset monarkiat kuten Jordania, Marokko, Bahrain ja Kuwait ovat esimerkkejä nykyisistä osittain perustuslaillisista monarkioista. Afganistanista on tullut osittainen perustuslaillinen monarkia islamin sunnalaista suuntausta edustavan ääriliike talibanin nimittämän emiirin johdolla. Aiemmista osittaisista perustuslaillisista monarkioista Japani on muuntunut parlamentaariseksi/seremonialliseksi monarkiaksi. Entisistä absoluuttisista monarkioista Qatar ja Yhdistyneet arabiemiraatit ovat muuntuneet hiljalleen osittaisiksi perustuslaillisiksi monarkioiksi.

Luettelo nykyisistä osittaisista perustuslaillisista monarkioista

Monarkia Hallitsija Vallassa (päivämäärä) Seuraajajärjestelmä
 Marokko
Marokon kuningas
Marokon kuningas
Muhammad VI 		23. heinäkuuta 1999 Perinnöllinen
 Jordania
Abdullah II 		7. helmikuuta 1999 Perinnöllinen
 Yhdistyneet arabiemiraatit
Mohammed bin Zayed Al Nahyan 		13. toukokuuta 2022 Perinnöllinen,

valinnainen

 Bhutan
Jigme Khesar Namgyal Wangchuck 		9. joulukuuta 2006 Perinnöllinen
 Tonga
Tupou VI 		18. maaliskuuta 2012 Perinnöllinen
Afganistanin islamilaisen emiraatin lippu Afganistanin islamilainen emiraatti Hibatullah Akhundzada 15. elokuuta 2021 Valinnainen
 Bahrain
Hamad ibn Isa Al Khalifa 		6. maaliskuuta 1999 Perinnöllinen
 Kuwait
Mishal al-Ahmad al-Jabir al-Sabah 		16. joulukuuta 2023 Perinnöllinen
 Qatar
Tamim bin Hamad Al Thani 		25. kesäkuuta 2013 Perinnöllinen
 Liechtenstein
Hans Adam II 		13. marraskuuta 1989 Perinnöllinen
 Monaco
Albert II 		6. huhtikuuta 2005 Perinnöllinen

Lähteet

  1. ↑ Carsten Anckar: Constitutional monarchies and semi-constitutional monarchies: a global historical study, 1800–2017. Contemporary Politics, 6.10.2020, 27. vsk, nro 1, s. 23–40. doi:10.1080/13569775.2020.1824360 ISSN 1356-9775 Artikkelin verkkoversio.