Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sekstantti (tähdistö):n aihetta ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskunnassa. Analysoimme Sekstantti (tähdistö):een liittyviä eri näkökohtia ja sen merkitystä eri alueilla sen alkuperästä sen vaikutuksiin. Huolellisen tutkimuksen ja analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin, mikä rooli Sekstantti (tähdistö):llä on elämässämme ja miten se vaikuttaa tapaamme ajatella, toimia ja suhtautua ympäröivään maailmaan. Lisäksi tutkimme tarkasti Sekstantti (tähdistö):n asiantuntijoiden mielipiteitä ja tämänhetkisiä suuntauksia, jotta voimme tarjota kattavan ja ajantasaisen näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Sekstantti | |
---|---|
![]() |
|
Latinankielinen nimi |
Sextans |
Lyhenne | Sex |
Genetiivi | Sextantis |
Rektaskensio | 10h |
Deklinaatio | 0° |
Ala taivaasta | 314 neliöastetta |
Tähtien määrä (magnitudi < 3) |
0 |
Kirkkain tähti | Alfa Sextantis (4,49 mag.) |
Meteoriparvet | |
Naapuri- tähdistöt |
|
Näkyy leveysasteiden +80° ja −80° välillä |
Sekstantti (latinaksi Sextans, genetiivi Sextantis) on vaatimaton tähdistö Leijonan alla. Nimityksen antoi Johannes Hevelius tulipalon tuhottua hänen laitteensa vuonna 1679, joiden joukossa oli sekstantti. Tähdistöä on vaikea havaita, koska yksikään tähdistä ei ole +4,5 magnitudia kirkkaampi.
Tähdistö sijaitsee Eläinradan tähdistön Leijonan ja Vesikäärmeen välissä ja on Suomessa nähtävissä Tammi- Toukokuussa. Sen etsinnässä α Leonis l. Regulus sekä α Hydrae l. Alphard ovat hyvä apu.
Tähdistön suunnassa on kaukoputkella näkyvä galaksi NGC 3115 jonka kirkkaus on +10 magnitudia ja joka näkyy suoraan sivulta linssin muotoisena.[1]