Spankkova

Nykymaailmassa Spankkova on asettunut aiheeksi, jolla on suuri merkitys ja kiinnostus laajalle yhteiskunnalle. Siitä on tullut eri-ikäisten, sukupuolten, kulttuurien ja näkökulmien ihmisten kohtaamispaikka, joka on keskustelun, pohdinnan ja tutkimuksen kohteena. Spankkova on vanginnut niin asiantuntijoiden kuin kansalaisten huomion, sillä se on vaikuttanut merkittävästi useilla aloilla teknologiasta politiikkaan, kulttuuriin ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Spankkova:n tärkeyttä ja vaikutusta sekä tähän aiheeseen liittyviä erilaisia ​​näkökulmia.

Inkerin luterilaiset seurakunnat.
Spankkovan kirkko 1900-luvun alussa.
Kirkon rauniot.

Spankkova[1] (ven. Шпанько́во, Špankovo) on kylä Leningradin alueen Hatsinan piirin Jelisavettinan kunnassa sekä entinen luterilainen seurakunta Inkerissä.

Ruotsalaisvallan aikana 1600-luvulla seudulle muuttaneet inkerinsuomalaiset kuuluivat Tääkelin seurakuntaan. Sillä oli oma kirkko ja kirkkoherra jo 1640-luvulla. Vuonna 1731 venäläinen ruhtinas Spankovski rakennutti kirkon Spankkovan kylään, ja seurakunta sai uuden nimensä[2]. 1720-luvulta lähtien se kuului Koprinaan, mutta itsenäistyi uudelleen vuonna 1753. Vuonna 1833 Spankkovaan rakennettiin uusi Neitsyt Marialle omistettu kivikirkko. Seurakuntaan kuului myös Kolppana, jossa oli oma Paavali I:n rakennuttama kirkko. Vuonna 1905 seurakunnassa oli noin 4 800 suomalaista ja viitisenkymmentä virolaista jäsentä, vuonna 1917 enää 3 161[2]. 1920-luvun alusta lähtien Spankkova ja Kolppana toimivat erillisinä seurakuntina. Spankkovan kirkko suljettiin vuonna 1937.

Spankkovan asukkaista suurin osa oli inkeriläisiä savakoita. Eräissä kylissä asui myös ortodoksisia inkerikkoja. Seurakuntaan kuului 44 kylää, joista suomalaisia 31:[2]

Ahokylä, Hinkkala, Hintikkala, Honkala, Ilkkinä, Kaletino, Karstala, Korpisalo (Uusikylä), Kunttula, Kurkovitsa, Luiskenitsa, Luumitsa, Miikkinä, Peresnova, Pienhovi, Pieni Karstala, Pieni Pornitsa, Pieni Sääskelä, Piesala, Pitkälä, Raakelitsa, Repola, Räähkälä, Saaritsa, Seppälä, Sikoniemi, Smolkkova, Sornua, Spankkova, Suuri Pornitsa, Suuri Sääskelä, Säämälä, Tarovitsa, Toivari, Tuonitsa, Tupitsa, Tääkeli, Uusi Hinkkala, Uusi Holopitsa, Vanha Holopitsa, Vanha Staarosta, Vereppi, Vetkala, Vironkylä.

Nykyään kylät kuuluvat Hatsinan piirin Jelisavettinan, Puutostin, Suuren-Kolppanan, Sääskelän ja Voiskovitsan kuntiin.

Toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 suomalaisväestö siirrettiin Suomeen. Sodan jälkeen seutu asutettiin venäjänkielisellä väestöllä ja Suomesta palanneet sijoitettiin vastaavasti sisämaahan, venäjänkielisille paikkakunnille.

Nykyään Spankkovan kylässä on noin 1 200 asukasta. Kylässä on maidontuotantoon erikoistunut maatalousyritys. Raunioitunut Neitsyt Marian kirkko on paikallinen nähtävyys.

Lähteet

Luther, Georg: Herdaminne för Ingermanland II: De finska och svenska församlingarna och deras prästerskap 1704–1940. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2000.

Viitteet

  1. ↑ Venäjän federaation paikannimiä, s. 235. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 9.10.2015.
  2. ↑ a b c Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1966, osa 8, palsta 71

Aiheesta muualla


Inkerin historialliset luterilaiset seurakunnat