Suomen Rahapaja

Tässä artikkelissa Suomen Rahapaja:n aihetta käsitellään laajasta ja yksityiskohtaisesta näkökulmasta. Analysoidaan Suomen Rahapaja:n vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaan sekä sen historiallista merkitystä ja vaikutusta eri alueilla. Lisäksi keskustellaan eri näkökulmista ja esitetään argumentteja Suomen Rahapaja:n puolesta ja vastaan, jotta tästä aiheesta saadaan tasapainoinen ja täydellinen näkemys. Lisäksi tutkitaan Suomen Rahapaja:n tulevaisuuden vaikutuksia ja mahdollisia strategioita sen tehokkaaksi käsittelemiseksi. Tämän artikkelin tarkoituksena on tarjota lukijoille syvä ja rikas käsitys Suomen Rahapaja:stä, jolloin he voivat muodostaa oman mielipiteensä ja osallistua asiasta käytävään tietoiseen keskusteluun.

Suomen Rahapaja
Rahapajan ensimmäinen toimipiste Helsingin Katajanokalla.
Rahapajan ensimmäinen toimipiste Helsingin Katajanokalla.
Yritysmuoto osakeyhtiö (vuodesta 1993)
Perustettu 19. huhtikuuta 1860[1]
Helsinki, Suomen suuriruhtinaskunta
Lakkautettu 2025
Toimitusjohtaja Jonne Hankimaa
Kotipaikka Vantaa
Toiminta-alue Maailmanlaajuinen
Toimiala Kolikoiden ja mitalien valmistus
Tuotteet Käyttörahat ja kolikkoaihiot
Juhla- ja erikoisrahat
Liikevaihto 85 milj. € (konserni, 2017)[2]
Henkilöstö noin 169 (konserni, 2017)
Tytäryhtiöt Mint of Finland GmbH (Saksa)
Compañia Europea de Cospeles, S.A. (Espanja, 50%)
Omistaja Suomen valtio

Suomen Rahapaja Oy oli Suomen valtion omistama käyttö- ja juhlakolikoita sekä kolikkoaihioita valmistanut yritys. Se perustettiin vuonna 1860 Suomen markan kolikoiden lyömiseksi. Suomen valtio lakkautti Rahapajan tappiollisena keväällä 2025.[3]

Rahapajan kohdemarkkina-alueet olivat Eurooppa, Aasia, Afrikka ja Latinalainen Amerikka. Yhtiön käyttöraha- ja aihioasiakkaita ovat keskuspankit, valtiovarainministeriöt sekä rahapajat eri puolilla maailmaa. Juhlarahojen osalta yhtiö palveli niin kuluttajia kuin jälleenmyyjiä.[2] Rahapaja toimi Turvalaaksossa Vantaalla.

Historia

Kansalaisten jälleenrakennukseen lahjoittamia kultakoruja ja kultaesineitä sulatettiin Suomen Rahapajassa Helsingissä heinäkuussa 1940.

Rahapaja perustettiin keisari Aleksanteri II:n päätöksellä vuonna 1860, ja toiminta käynnistyi elokuussa 1864 Helsingin Katajanokalla. Ensimmäisenä tuotantoeränä oli 30 000 kappaleen erä yhden pennin kolikoita Suomen Pankille. Ensimmäiset markat lyötiin 15. lokakuuta 1864.[1]

Vuonna 1951 käynnistyi juhlarahatuotanto, jolloin lyötiin Helsingin vuoden 1952 olympialaisia varten juhlaraha ja samalla maailman ensimmäinen olympiaraha.[1]

Vuonna 1988 Rahapaja avasi tuotantolaitoksen Vantaalle. Vuonna 1993 siihen asti valtiovarainministeriön virastona toiminut laitos muuttui osakeyhtiöksi.[1] Sittemmin Rahapaja osti Tillanderin mitalivalmistuksen ja Kultateollisuus Oy:n ja valmistaakseen rahojen lisäksi erilaisia jalometallituotteita.

Suomen Rahapaja oli avainasemassa eurokolikoiden materiaalisuunnittelussa vuonna 1998. Se oli myös yksi eurokolikoita lyövistä rahapajoista Euroopassa, ja löi kolikoita Suomen lisäksi Kreikkaan, Luxemburgiin, Sloveniaan, Kyprokselle, Irlantiin ja Viroon.[1]

Vuonna 2001 Rahapaja osti AB Myntverketin (Ruotsin rahapaja) ja vuonna 2003 puolet Det Norske Myntverketin (Norjan rahapaja) osakkeista. Vuodesta 2007 lähtien Ruotsin kolikot valmistettiin Suomessa, ja Rahapaja lopettikin Ruotsin toimintonsa Myntverketissä vuonna 2011 kannattamattomana.[4] Saman vuoden huhtikuussa Rahapaja osti saksalaisen raha-aihioiden valmistajan Saxonia Eurocoin GmbH:n, josta tuli Saksan tytäryhtiö Mint of Finland GmbH.[5]

Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 150 vuotta yhtiön perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi yhtiön nimi vaihdettiin Rahapaja Oy:stä takaisin Suomen Rahapaja Oy:ksi. Samalla julkistettiin uusi ilme ja tunnus; yhtiön logo vaihdettiin runsaudensarvesta leijonaksi, joka sai vaikutteita Suomen vaakunasta.[6]

Viimeisinä vuosina Suomen Rahapaja -konserniin kuuluivat Suomen emoyhtiön lisäksi Saksan yhtiö (Mint of Finland GmbH) sekä Espanjan kuninkaallisen rahapajan (Fábrica Nacional de Moneda y Timbre – Real Casa de la Moneda) kanssa puoleksi omistettu espanjalainen aihiovalmistaja Compañia Europea de Cospeles, S.A. (CECO SA).[2]

Suomen Rahapaja oli viennillä mitattuna yksi maailman merkittävistä rahapajoista. Vuonna 2017 viennin osuus sen liikevaihdosta oli 95%.[1]

Orpon hallitus päätti Suomen Rahapajan lakkauttamisesta vuonna 2024. Rahapaja oli ollut tappiollinen jo useita vuosia muun muassa maksamisen muututtua yhä enemmän sähköiseksi.[3][7]

Rahapajan viimeinen suunnittelutyö oli Namibian dollarin uudistuksen suunnittelu. Viimeiset Rahapajan lyömät kolikot olivat yhden quetzalin kolikoita Guatemalaan.[3] Rahapaja lopetettiin keväällä 2025.

Rahapajan johtajat

Vuosina 1864–2006 Rahapajan kulloisenkin johtajan sukunimen ensimmäinen kirjain lyötiin kolikoihin. Vuodesta 2007 lähtien rahapajan johtajan nimikirjain on korvattu Rahapajan logolla.

Nimi Virassa Kirjain
August Fredrik Soldan 1861–1885 S
Conrad Lihr 1885–1912 L
Isak Gustaf Sundell 1912–1947 S
Vesa Liuhto 1948 L
Uolevi Helle 1948–1958 H
Allan Soiniemi 1958–1975 S
Timo Koivuranta 1976–1983 K
Tapio Nevalainen 1983–1987 N
Raimo Makkonen 1987–2008 M
Maarit Aarni-Sirviö 2008–2010
Paul Gustafsson 2010–2016
Jonne Hankimaa 2016–2025

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f Yhtiön tarina Suomen Rahapaja. Viitattu 5.11.2018.
  2. ↑ a b c Suomen Rahapaja - Vastuullisuusraportti ja tilinpäätös 2017 Suomen Rahapaja. Arkistoitu 5.11.2018. Viitattu 4.11.2018.
  3. ↑ a b c Niemelä, Mikko: Rahapajasta loppui raha Suomen Kuvalehti. 17.10.2024. Viitattu 31.3.2025.
  4. ↑ Suomen Rahapaja lopettaa toimintonsa Myntverketissa Eskilstunassa ePressi. Viitattu 5.11.2018.
  5. ↑ Suomen Rahapaja sulkee Ruotsin rahapajan Ilta-Sanomat. 7.6.2011. Viitattu 5.11.2018.
  6. ↑ Suomen Rahapaja 150 vuotta KERÄILYKIRJE. 27.1.2010. Viitattu 5.11.2018.
  7. ↑ Suomen Rahapajan toiminta loppuu Ilta-Sanomat. 8.8.2024. Viitattu 31.3.2025.

Aiheesta muualla