Tässä artikkelissa tutkimme Cinia:n aihetta perusteellisesti, käsittelemme sen eri puolia, sen merkitystä nyky-yhteiskunnassa ja sen merkitystä nykymaailmassa. Näillä linjoilla analysoimme Cinia:n vaikutuksia eri alueilla kulttuurista ja politiikasta teknologiaan ja talouteen. Uppoudumme sen historiaan, vaikutuksiin ja kehitykseen ajan myötä, jotta voimme ymmärtää paremmin sen merkitystä ja vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Lisäksi tarkastelemme Cinia:n tulevaisuudennäkymiä ja sen mahdollista kehitystä tulevina vuosina sekä sen tällä hetkellä aiheuttamia kiistoja ja keskusteluja.
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Vaatimaton ja huonosti lähteistetty artikkeli kiinnostavasta valtionyhtiöstä. |
Cinia | |
---|---|
![]() |
|
Yritysmuoto | osakeyhtiö |
Perustettu | 1998 |
Toimitusjohtaja | Ari-Jussi Knaapila[1] |
Puheenjohtaja | Olli-Pekka Kallasvuo[1] |
Avainhenkilöt | |
Kotipaikka |
Ilmalantori 1 Helsinki, Suomi |
Toimiala | Muut palvelut liike-elämälle |
Liikevaihto | 84 milj. € (2023)[1] |
Liikevoitto | 1 milj. € (2023)[1] |
Omistaja |
|
Kotisivu |
www |
Cinia Oy on Suomen valtion enemmistöosuuksin omistama tietoverkko-, kyberturvallisuus- ja ohjelmistopalveluja tarjoava yritys.[3]
Cinian historia ulottuu jopa 1800-luvun lopulle Suomen lennätinlaitokseen.
Cinia tunnetaan muun muassa Helsingistä Saksaan vedetystä merikaapelista sekä kriittisen infrastruktuurin järjestelmä- ja kyberturvallisuusratkaisujen toimittajana. Cinian ja FarNorthFibren uusinmilloin? kaapelihanke käsittää merikaapelin Lapista Norjan kautta Irlantiin ja sieltä Yhdysvaltojen kautta Japaniin.lähde?