Suomen maakuntatunnukset

Suomen maakuntatunnukset on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion kautta historian. Löytämisestään lähtien se on herättänyt kiinnostusta tutkijoissa, tiedemiehissä ja suuressa yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme Suomen maakuntatunnukset:n eri puolia, sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä tänään ja sen roolia tulevaisuudessa. Suomen maakuntatunnukset on jättänyt lähtemättömän jäljen ympärillämme olevaan maailmaan populaarikulttuurin vaikutuksesta sen merkitykseen tieteessä ja teknologiassa. Kattavan analyysin avulla yritämme valaista tätä kiehtovaa aihetta ja sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämäämme.

Suomen maakunnilla on useita erilaisia maakuntatunnuksia. Yleisimmin maakunnilla on vaakuna, nimikkolintu, -kala, -kasvi ja -kivi. Vuonna 2011 valittiin jokaiselle Suomen maakunnalle myös maakuntajärvi. Myös vanhat isännänviirit voidaan katsoa maakunnallisiksi tunnuksiksi. Maakunnalla voi myös olla lippu. Maakuntatunnuksiin rinnastuvat myös maakuntalaulut.

Viidellä maakunnalla ei ole nimikkoeläintä: Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Päijät-Häme.

Taulukko

Nimi Vaakuna Lippu Maaeläin Lintu[1] Kala Kasvi Kivi Järvi Laulu
Ahvenanmaa metsäkauris merikotka hauki[2] kevätesikko eloperäinen kalkkikivi Östra och Västra Kyrksundet Ålänningens sång
Etelä-Karjala – – satakieli järvilohi[2] kangasvuokko spektroliitti Saimaa Karjalaisten laulu
Etelä-Pohjanmaa [3] orava isokuovi siika[2] maitohorsma kärnäiitti Lappajärvi Vaasan marssi
Etelä-Savo
[4]		 – kuhankeittäjä muikku[2] pohjanlumme marmori Puula Savolaisen laulu
Kainuu [5] – kuukkeli kuore kanerva vihreäkivi Oulujärvi Nälkämaan laulu
Kanta-Häme [6] ilves kalasääski lahna[2] hämeenkylmänkukka [6] kirjomaasälpä Vanajavesi Hämäläisten laulu
Keski-Pohjanmaa [7] – kiuru siika[2] kissankello gneissi Lestijärvi Keski-Pohjanmaan laulu
Keski-Suomi [8] metsäjänis metso järvitaimen päivänkakkara dioriitti Keitele Keski-Suomen kotiseutulaulu
Kymenlaakso – saukko punatulkku kuha keltakurjenmiekka, tervaleppä rapakivi Vuohijärvi Kymenlaakson laulu
Lappi – poro sinirinta lohi[2] kullero kulta Inarijärvi Kymmenen virran maa
Pirkanmaa – valkohäntäpeura västäräkki toutain tuomi pallokivi Längelmävesi Kesäpäivä Kangasalla
Pohjanmaa – hirvi tervapääsky siika[2] mesiangervo Vaasan graniitti Luodonjärvi Vaasan marssi
Pohjois-Karjala [9] karhu käki järvilohi[2] karjalanruusu vuolukivi Pielinen Karjalaisten laulu
Pohjois-Pohjanmaa – kärppä kurki siika[2] suopursu liuske Pyhäjärvi Kymmenen virran maa
Pohjois-Savo [10] hirvi kuikka muikku[2] kotipihlaja apatiitti Juojärvi Savolaisen laulu
Päijät-Häme [11] – valkoselkätikka lahna[2] ruiskaunokki diabaasi Päijänne Vihreiden harjujen maa
Satakunta [12] euroopanmajava sinitiainen nahkiainen[2] tyrni hiekkakivi Säkylän Pyhäjärvi Satakunnan laulu
Uusimaa [13] siili mustarastas kuha[2] valkovuokko sarvivälke Tuusulanjärvi Uusmaalaisten laulu
Varsinais-Suomi – kettu naakka silakka[2] tammi punainen graniitti Säkylän Pyhäjärvi Varsinaissuomalaisten laulu

Entiset maakunnat

Nimi Vaakuna Lippu Maaeläin Lintu Kala Kasvi Kivi Järvi
Itä-Uusimaa – – haarapääsky meritaimen leskenlehti Sipoon kalkkikivi –

Maakuntalinnut

Pääartikkeli: Luettelo Suomen maakuntalinnuista

Maakuntalinnut valittiin vuonna 1985 Lintutieteellisten yhdistysten liiton (nykyisin BirdLife Suomi) järjestämässä yleisöäänestyksessä, johon osallistui 5500 vastaajaa. Laulujoutsen oli valittu kansallislinnuksi jo 1981.

Maakuntakivet

Pääartikkeli: Suomen maakuntakivet

Suomen Matkailuliitto ja Geologian tutkimuskeskus järjestivät vuonna 1989 äänestyksen Suomen maakuntakivistä. Ääniä tuli yhteensä yli 20 000 kpl. Vuosien mittaan maakuntakivet ovat hivenen muuttuneet muun muassa maakuntien uudelleennimeämisen takia. Suomen kansalliskivi on graniitti.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Maakuntalinnut birdlife.fi. BirdLife Suomi ry. Arkistoitu 9.4.2010. Viitattu 21.6.2010.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Uutiskatsaus. Mitä Missä Milloin 1995 s. 74. Otava 1994 ISBN 951-1-13254-7
  3. ↑ Maakuntatunnukset Etelä-Pohjanmaan liitto.
  4. ↑ Etelä-Savon maakuntahallitus valitsi maakuntalipun Etelä-Savon maakuntaliitto. Arkistoitu 12.6.2020. Viitattu 12.06.2020.
  5. ↑ Ohje Kainuun maakuntalipun ja isännänviirin käytöstä Kainuun liitto. Arkistoitu 2.9.2019. Viitattu 2.9.2019.
  6. ↑ a b Hämeen maakuntatunnukset Hämeen liitto. Arkistoitu 21.6.2013. Viitattu 9.4.2010.
  7. ↑ Maakuntatunnukset Keski-Pohjanmaan liitto. Arkistoitu 23.9.2020. Viitattu 2.9.2019.
  8. ↑ Keski-Suomen tunnukset Keski-Suomen liitto. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 2.9.2019.
  9. ↑ Osta maakuntalippu tai -viiri Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Viitattu 2.9.2019.
  10. ↑ Pohjois-Savo Slideplayer. Pohjois-Savon liitto. Viitattu 2.9.2019.
  11. ↑ Maakuntalippu Päijät-Hämeen liitto. Arkistoitu 2.9.2019. Viitattu 2.9.2019.
  12. ↑ Simula, Timo: Otson päivänä liputetaan karhulipulla – Ensi vuodelle tulossa maakuntalipun yhteishankintakampanja Satakunnan Kansa. 20.9.2018. Arkistoitu 2.9.2019. Viitattu 2.9.2019.
  13. ↑ Uudenmaan maakuntatunnukset Uudenmaan liitto. Viitattu 2.9.2019.

Aiheesta muualla