Transrasva

Nykyään Transrasva on erittäin tärkeä aihe, josta keskustellaan ja analysoidaan useilla alueilla. Politiikasta tieteeseen Transrasva on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion. Sen vaikutus on kiistaton, ja sen vaikutus ulottuu modernin yhteiskunnan eri puolille. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Transrasva:n eri näkökohtia, sen vaikutuksia ja mahdollisia ratkaisuja. Sen historiasta tulevaisuuteen sukeltamme yksityiskohtaiseen analyysiin, joka pyrkii valaisemaan tätä tänään erittäin tärkeää aihetta.

Ruokien rasvat
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Triglyseridi on mikä tahansa glyserolin esteri, jossa kaikki kolme hydroksyyliryhmää ovat esteröityinä rasvahapoilla.
Katso myös

Transrasvat ovat kovia yksittäis- tai monityydyttymättömiä rasvahappoja[1]. Ne eroavat molekyylirakenteeltaan muista tyydyttymättömistä rasvahapoista siten, että kaksoissidokseen kiinnittyneiden hiiliatomien vetyatomit ovat eri puolilla. Kyseessä on esimerkki cis-trans-isomeriasta.

Trans (Elaidiinihappo) Cis (Oleiinihappo) Tyydyttynyt (Steariinihappo)
Elaidiinihappo on tyydyttämätön transrasvahappo jota löytyy osittain kovetetuista kasvisöljyistä.[2] Oleiinihappo on cis tyydyttämätön happo josta oliiviöljy muodostuu 55–80%.[3] Steariinihappo on tyydyttynyt rasvahappo jota löytyy eläinrasvoista ja tuotteista jotka ovat täydellisesti kovetettuja.
Nämä rasvahapot ovat cis-trans-isomeerejä ja ovat identtiset muuten paitsi kaksoissidoksen paikassa. Tämä rasvahappo ei sisällä kaksoissidosta eikä ole isomeeri kahdelle aikaisemmalle.
Cis- ja transrasvahappojen rakenne

Transrasvat jaetaan toisaalta luonnollisiin transrasvoihin, jotka sisältävät sekä cis- että trans-tyyppisen kaksoissidoksen sekä kasviöljyjen puhdistuksen[4] ja toisaalta ruokaöljyn valmistuksen ja kovetuksen yhteydessä syntyneisiin suoraketjuisiin eli teollisiin tai keinotekoisiin transrasvoihin, jotka sisältävät pelkkiä trans-kaksoissidoksia[5].

Euroopan unionin alueella ei ole saanut myydä vuodesta 2021 alkaen enää elintarvikkeita, joissa on yli kaksi prosenttia teollista transrasvaa[6].

Luonnolliset transrasvat

Vakseenihappo (C18H34O2) ja konjugoidut linolihapot (esim. rumeenihappo C18H32O2) ovat luonnollisia transrasvoja. Konjugoidun linolihapon päiväsaanti oli 2010-luvun Suomessa vain muutamia gramman kymmenyksiä.[7]

Luontaisia transrasvoja esiintyy lehmän- ja muiden märehtijöiden maidossa ja lihassa[8]. Talin eli naudanrasvan transrasvapitoisuus on 5-6 prosenttia, voin 2-7 ja täysmaidon 0,07-0,1 prosenttia.[9]

Suoraketjuiset transrasvat (teolliset transrasvat ja uppopaiston synnyttämät transrasvat)

Elaidiinihappo (C18H34O2) on erittäin yleinen keinotekoinen transrasva, joka esiintyy osittain kovetetuissa kasviöljyissä.[10]

Suoraketjuista eli keinotekoista transrasvaa voi syntyä kolmella eri tavalla. Niitä voi syntyä teollisten prosessien yhteydessä, kun kasviöljyjä valkaisustaan eli puhdistetaan (raffinoidaan)[4]. Lisäksi niitä syntyy kasviöljyjen osittaisessa kovetuksessa[5]. Osittain kovetetun kasvirasvan transrasvapitoisuus on yleensä 25-50 prosenttia.[11] Kolmas syntytapa on ruokien uppopaistaminen monityydyttämättömiä rasvahappoja sisältävässä öljyssä.

Kasviöljyn osittainen kovettaminen moninkertaistaa sen sisältämän teollisen transrasvan määrän[12]. Osittainen kovettaminen tapahtuu katalyyttisesti matalassa paineessa hydraamalla, jolloin osa tyydyttymättömien rasvahappojen cis-kaksoissidoksista muuttuu trans-kaksoissidoksiksi[13]. Teollisten kasvirasvojen transrasvamäärä riippuu käytetystä öljystä ja sen kovetusasteesta. Esimerkiksi osittain kovetettu soijaöljy sisältää noin 44-50 prosenttia transrasvaa.[14] Kovetetut kasvirasvat sisältävät etenkin elaidiinhappoa[15], joka lisää erittäin harvan VLDL-kolesterolin määrää ja vähentää tiheän HDL-kolesterolin määrää[16].

Elintarviketeollisuus käyttää hydrogenoitua ruokaöljyä eli osittain kovetettua kasvirasvaa luontaisen kasvirasvan sijaan esimerkiksi leivonnaisissa, koska se pidentää tuotteiden säilyvyyttä ja parantaa niiden rakennetta. Teollista transrasvaa löytyy myös valmistaikinoista, perunalastuista, naksuista ja mikropopcornista.[6] Margariini kovetettiin aikaisemmin vain osittain, minkä vuoksi se sisälsi noin 25 prosenttia suoraketjuista transrasvaa vuosina 1960–1985[17].

Hydraus (vedytys)

Yleensä kasvirasvat ovat nestemäisiä, koska ne koostuvat tyydyttymättömistä cis-rasvoista. Cis-rasvahapossa on cis-kaksoissidos, jonka takia molekyyli on aina mutkalla eikä kiteydy yhtä helposti kiinteäksi kuin suoraksi vedettävä tyydyttynyt rasva. Jos tyydyttymättömiin rasvoihin liitetään vetyä katalyytin avulla, niistä saadaan kiinteitä. Osittain kovetettu kasvirasva käsitellään kemiallisesti katalyytilla paineistetussa vetykaasussa. Prosessin tarkoitus on nostaa rasvan sulamispistettä muuttamalla tyydyttymättömiä rasvoja tyydyttyneiksi, mutta osa tyydyttymättömistä rasvoista muuttuu saman katalyytin vaikutuksesta trans-rasvoiksi. Trans-rasvat ovat tyydyttyneiden rasvojen tavoin suoraketjuisia ja huoneenlämpötilassa kiinteitä. Siksi niistä molemmista käytetään nimitystä kova rasva. Osittain kovetettu kasvirasva sisältää trans-rasvoja. Jos kovetus on täydellistä, rasva ei sisällä trans-rasvaa vaan tyydyttynyttä rasvaa.

Hydrogenointi tarkoittaa kaasumaisen vedyn lisäysreaktiota rasvaan katalyyttisesti niin, että kaksoissidokset pelkistyvät siten, että ketjuun liittyy vetyä, rasva ”tyydyttyy”. Samalla se muuttuu kiinteämmäksi ja sen sulamislämpötila nousee. Hydrogenointiprosessilla nestemäisiä (tyydyttymättömiä) kasvirasvoja prosessoidaan leipomo- ja elintarviketeollisuuden tarpeisiin, sillä nestemäiset rasvat soveltuvat huonosti leivontaan, ja kovetetun kasvirasvan hinta on murto-osa voin tai laardin hinnasta. Lisäksi kovetettuja kasvirasvoja sisältävien elintarvikkeiden myyntiaika pitenee, koska helpommin hapettuva kaksoissidos korvautuu vaikeammin reagoivalla tyydyttyneellä hiiliketjun osalla. Trans-rasvojen muodostuminen on siis sivureaktio, jota ei haluta.

Trans-rasvojen synty hydrogenointiprosessissa riippuu käytetystä paineesta: mitä alhaisempi paine, sitä enemmän trans-rasvoja syntyy. Yhdysvaltain maatalousministeriön tutkimusten mukaan yleensä prosessissa käytetyssä 150 kPa paineessa soijaöljyä hydraamalla syntyi 40 % trans-rasvoja; kun samaa prosessia yritettiin 1,5 MPa paineessa, trans-rasvoja syntyi vain 6 % saannosta.

Trans-rasvoja syntyy aina, kun hydrausta ei suoriteta loppuun eli täysin tyydyttyneeseen rasvaan asti. Syy on reaktion mekanismissa. Reaktio on alkeenin hydrogenaatio, jolle nykyään hyväksytty[18] mekanismi[19] perustuu siihen, että reaktio tapahtuu yksi vetyatomi kerrallaan: ensin kaksoissidokseen liittyy yksi vetyatomi, jolloin toinen hiiliatomi on kiinni katalyytissä, minkä jälkeen lisätään toinen vetyatomi toiseen (katalyytillä olleeseen) hiileen. Ensimmäinen vedyn lisäys on palautuva, toinen käytännössä palautumaton. Katalyytillä oleva välituote, jossa on vielä vain yksi lisätty vety, on periaatteessa tyydyttynyt yhdiste, jolloin hiili-hiilisidos voi pyöriä, ja koska trans-muoto on termodynaamisesti suositumpi, se todellakin pyörii trans-muotoon. Koska ensimmäinen vaihe on palautuva, katalyytiltä poistuu myös trans-rasvaa. Niinpä vain reaktion pakottaminen tyydyttyneeseen rasvaan asti estää trans-rasvan muodostumisen ja korkea vetypaine (jossa reaktio on nopea) vähentää sitä.

Margariinit kovetetaan nykyisin katalyyttisen vaihtoesteröinnin avulla siten, että kasviöljyn tyydyttymättömiä rasvahappoja hydrataan ensin tyydyttyneiksi. ja vaihtoesteröidään sen jälkeen hydraamattoman kasviöljyn kanssa. Lähtöaineiden luontaiset triglyseridit hajoavat ja rakentuvat uudestaan vaihtoesteröinnin katalyysisynteesissä, jolloin syntyy kovia synteettisiä uusrasvoja, jotka tekevät margariinista kiinteää. Vaihtoesteröinnissä ei synny transrasvoja, mutta vaihtoesteröinnillä tuotettujen uusrasvojen pitkäaikaiskäytön terveysvaikutuksia ei ole tutkittu lainkaan.[20]

Terveysvaikutukset

Luontaiset transrasvat

WHO:n mukaan luontaiset transrasvat ovat haitallisia.[21] Vuonna 2011 julkaistussa tutkimuskatsauksessa todettiin kuitenkin, ettei tutkimusten kokonaisnäyttö tue teoriaa luontaisten transrasvojen haitallisuudesta.[22][23] Myöskään vuonna 1997 julkaistussa suomalaistutkimuksessa ei löytynyt yhteyttä eläinperäisen transrasvan saannin ja sydänsairauksien tai sydänperäisten kuolemien välillä.[24]

Vuonna 2020 julkaistussa iranilaistutkimuksessa havaittiin, että niiden keskuudessa, joiden veressä on paljon maitosrasvan sisältämää luontaista transrasvaa, esiintyi 86 prosenttia vähemmän haimasyöpää[25].

Maidossa esiintyvän vakseenihapon saannin on havaittu vähentävän veren triglyseridipitoisuutta ja kylomikroneita, jotka kumpikin lisäävät riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin.[5] Eläinkokeissa on havaittu, että rumeenihapolla on puolestaan syöpää estäviä vaikutuksia.[26] Eläinkokeissa on havaittu, että konjugoitu linolihappo (CLA) ehkäisee rintasyöpää. Lisäksi yhdessä suomalaistutkimuksessa havaittiin, että rintasyöpään sairastuneiden keskimääräinen CLA:n saanti oli pienempää kuin sairastumattomilla, mikä johtui siitä, että he olivat syöneet vähemmän juustoa. Kyseistä löydöstä ei ollut kuitenkaan vahvistettu muissa aineistoissa vuoteen 2010 mennessä.[7] Vuonna 2005 julkaistussa ruotsalaistutkimuksessa havaittin, että paljon rasvaisia maitotuotteita nauttivilla naisilla esiintyi 40 prosenttia vähemmän paksusuolen syöpää kuin niillä jotka käyttivät niitä vain vähän tai ei lainkaan. Maidosta peräisin oleva konjugoitu linolihappo vähentää syöpään liittyvien mutaatioiden syntymistä paksusuolen keskiosassa eli koolonissa.[27]

Eläinkokeissa on havaittu niin ikään, että runsas konjugoidun linolihapon(CLA) saanti lisää lihaskudosta ja vähentää rasvakudosta. CLA-kapseleita on myyty Yhdysvalloissa paljon laihduttajille ja kehonrakentajille. Niiden annosteluna on muutama gramma päivässä. Kaupallisen CLA-seoksen yleisimmän isomeerin on havaittu kuitenkin heikentävän insuliinin vaikutusta elimistössä. Tutkija Antti aro arvioi vuonna 2008, että CLA-kapseleiden vaikutus sepelvaltimotaudin riskitekijöihin on "kiistatta haitallinen".[7]

Suoraketjuiset transrasvat

Teolliset eli suoraketjuiset transrasvat ovat tutkimusten mukaan merkittävä terveysriski aiheuttaen muun muassa sydäntauteja ja diabetesta[28]. Yhdysvaltalainen sydäntautitutkija ja Illinoisin yliopiston professori Fred Kummerow löysi teollisten transrasvojen vaarallisuuden jo 1950-luvulla.[28] Yhdysvaltojen kansallisen lääketieteellisen akatemian mukaan teolliset transrasvat muodostavat terveysriskin kaikilla saantitasoilla, minkä vuoksi niiden saanti pitäisi rajoittaa mahdollisimman pieneksi[29].

Teollisten transrasvojen voimakas yhteys sydän- ja verisuonisairastuvuuteen ja kuolleisuuteen on todettu kaikissa aihetta koskevissa tutkimuksissa.[30] WHO:n mukaan maailmanlaajuisesti yli 278 000 kuolemaa voidaan vuosittain yhdistää teollisesti tuotettujen transrasvojen saantiin.[21]

Vuonna 2015 julkaistusta metatutkimuksesta saatiin suhteellisen varmaa näyttöä siitä, että teolliset transrasvat lisäävät yli neljälläkymmenellä prosentilla riskiä sairastua sydän ja verisuonitautiin[31]. Vuonna 1997 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin, että jokainen viiden gramman annos teollisia transrasvoja yli kaksinkertaisti sydänperäisen kuoleman riskin.[32] Sydänsairauden riski lisääntyy arviolta 23 prosenttia transrasvan jokaista kahden prosentin lisäystä kohti[33]. Myös jokainen 114 gramman viikoittainen lisäannos uppopaistettua ruokaa lisää tutkimusten mukaan 12 prosentilla sydänkohtausten esiintyvyyttä[34].

Teollisen transrasvan on havaittu lisäävän myös riskiä sairastua dementiaan[35]. Lisäksi on viitteitä siitä, että teollinen transrasva lisää kroonista tulehdusta[6].

Teolliset transrasvat vähentävät hyödyllisen HDL-kolesterolin ja lisäävät haitallisen LDL-kolesterolin määrää heikentäen niiden välistä suhdetta[6]. Esimerkiksi elaidiinihappo laskee HDL-kolesterolia ja nostaa VLDL-kolesterolia.[36] Transrasvat edesauttavat lisäksi LDL-kolesterolin hapettumista, mikä on ateroskleroosin syntyprosessin merkittävä alkuvaihe.

Saanti ja suositukset

Isossa-Britanniassa paljastui vuonna 2004, että broileri- ja hampurilaisravintoloiden kaltaisten pikaruokapaikkojen ruoka-annokset sisältävät runsaasti teollista transrasvaa. Esimerkiksi KFC-ravintolaketjun friteerattua broileria ja ranskalaisia perunoita sisältävä ateria sisäsi 4,4 grammaa transrasvaa. Mc Donaldsin vastaava sataprosenttisessa rypsiöljyssä kypsennetty annos sisälsi 3 grammaa teollista transrasvaa siitä huolimatta, että sen ruokien transrasvapitoisuus oli vähentynyt alle puoleen vuoden 1998 tasosta. Myös yksi ainoa kinuskileivos saattoi sisältää 2,5 grammaa teollista transrasvaa.[37]

Yhdysvalloissa keskimäärin 15 prosenttia margariinin sisältämästä rasvasta oli transrasvaa vielä vuonna 2006.[38] Majoneesissa transrasvan osuus rasvasta oli 2000-luvun alkuvuosina 0,1-0,5 prosenttia ja rypsiöljyssä 0,1-0,5 %.[39] Keskikokoinen annos ranskalaisia perunoita sisälsi tyypillisesti noin viisi grammaa transrasvaa vuosina 2005-2008, jonka jälkeen transrasvan määrä laski alle määritysrajan. Transrasvan väheneminen johtui siitä, että ranskalaisten paisto osittain kovetetussa kasviöljyssä kiellettiin Yhdysvalloissa.[40]

Ison-Britannian vuoden 2004 suosituksena oli, että naisten teollisten transrasvojen saanti jäisi alle 4,4 grammaan päivässä ja miesten 5,6 grammaan[37]. Vuonna 2015 keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynti oli kokonaan kielletty Tanskassa, Itävallassa, Unkarissa, Islannissa, Norjassa ja Sveitsissä.[41]

WHO:n mukaan aikuisten tulisi rajoittaa transrasvan saantinsa vähempään kuin 1 prosentti kokonaisenergiasta, joka vastaa korkeintaan 2,2:ta grammaa 2 000 kilokalorin ruokavaliossa.[21]

Suomi

Transrasvojen keskisaanti oli Suomessa noin 2 grammaa päivässä vuonna 1994[42]. FinRavinto 2017 -tutkimuksen keskimääräinen osanottaja sai alle 0,5 grammaa grammaa keinotekoisia transrasvoja päivässä. Levitteet ja öljyt olivat osanottajien suurin keinotekoisten transrasvojen lähde.[43]

Lähes kaikki suomalaisten saama teollinen transrasva oli aiemmin peräisin margariinista ja erityisesti pöytämargariinista, koska sitä käytettiin runsaasti ja siinä oli leivontamargariinia huomattavasti enemmän transrasvaa.[44]

Teollisten transrasvojen yleisimpiä lähteitä suomalaisten ruokavaliossa olivat vuonna 2004 ranskanperunat, kasvirasvajäätelö ja mikropopkornit[45]. Muita transrasvan lähteitä olivat osittain kovetettua kasvirasvaa sisältävät einekset ja muut valmisateriat ja teolliset puolivalmisteet, leivonnaiset ja muut konditoriatuotteet. Paljon kovetettua kasvirasvaa sisältävää pikaruokaa, leivonnaisia ja mikropopkornien kaltaista pikkupurtavaa nauttiva suomalainen saattoi saada vuonna 2008 jopa 5 grammaa transrasvoja päivässä.[46]

Suomen ja monien muiden maiden margariiniteollisuus alkoi käyttää 1990-luvun puolivälin jälkeen uusia valmistusmenetelmiä, joiden ansiosta margariinien transrasvapitoisuus väheni[47][48][49]. Vuonna 2010 enää alle puolet Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä sisälsi teollisia transrasvoja. Transrasvapitoisuudet olivat lisäksi Eviran mukaan niin pieniä, ettei niillä ollut terveydellistä merkitystä[50]. Nykyisin Suomessa myytävät margariinit sisältävät Finelin mukaan transrasvaa vain 0,3–0,5 prosenttia painosta.

Vuonna 2009 valmistuneen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen selvityksen mukaan selvityksessä analysoitujen 24 elintarvikkeen transrasvahappopitoisuudet olivat alle 0,5 grammaa sataa grammaa kohden, kun osa samoista elintarvikkeista sisälsi vuonna 1989 jopa 16 grammaa sataa grammaa kohden[51]. 40 prosenttia suomalaisten vuonna 2012 saamista transrasvoista oli teollisesti käsitellyistä kasviöljyistä peräisin olevaa keinotekoista transrasvaa ja loput 60 prosenttia oli maitovalmisteiden, kuten voin ja kerman sisältämää luontaista transrasvaa[51].

Finelin mukaan suomalainen kasvirasvajäätelö sisälsi 2010-luvun lopussa enää alle 0,1 prosenttia transrasvaa[52]. Margariini sisälsi transrasvaa jossain vaiheessa 2010-lukua enää 0,3–0,5 %[53]. Eviran tutkimuksen mukaan lähes puolessa Suomessa myytävistä margariineista ja levitteistä oli vielä transrasvoja, mutta niiden pitoisuudet olivat niin pieniä, ettei niillä ollut terveydellistä merkitystä[54]

Teollisen transrasvan saanti on nykyisin vähäistä.[30] Suomessa myytävissä valmisruoissa oli teollista transrasvaa 2020-luvulle tultaessa Finelin mukaan keskimäärin seuraavasti: juustonaksu 4,6 %, margariini 0,5 %, suklaa-/tiikerikakku 0,4 %, ranskanperuna/keksi 0,3 %, hampurilainen/donitsi 0,2 %[55]. Finelissä ilmoitetut pitoisuudet olivat samansuuntaisia kuin Ruotsissa julkaistut vuosien 1995 ja 1998−2002[56] transrasvapitoisuudet.[57]

Luontaista transrasvaa esiintyi vuonna 2020 voissa keskimäärin 2 %, juustoissa 0,7 %, naudanlihassa 0,3 %[55].

Tanska

Päivittäinen teollisten transrasvojen keskisaanti väheni Tanskassa vuoden 1980 kahdesta grammasta vuoden 1999 alle 0,5 grammaan.[58]

Ruotsi

Ruotsalaisnaiset saivat vuonna 2006 päivässä yhteensä 2,3 grammaa sekä keinotekoista että luontaista transrasvaa ja miehet 3 grammaa. Transrasvoista saatu kokonaisenergia edusti yhtä prosenttia koko ruokavaliosta saadusta energiasta. Transrasvojen päälähteinä olivat leipomotuotteet, friteeratut tuotteet, snack-tuotteet, voi, kerma ja juusto.[59] Lapset saivat luontaista transrasvaa voista, piimästä ja juustoista (24 % kaikkien transrasvojen kokonaissaannista), lihasta ja makkarasta (13 %). Keinotekoista transrasvaa tuli etenkin teollisista perunavalmisteista (13 %) ja kasviperäisistä ravintorasvoista (6 %). Huomattava osa (30 %) luontaisista ja keinotekoisista transrasvoista tuli makeisista, leipomotuotteista ja jäätelöstä.[60]

Elintarviketeollisuus vähensi 1990-luvun puolivälissä merkittävästi tuotteidensa transrasvapitoisuuksia. Ruotsin elintarvikevirasto listasi vuonna 1995 EU:n Transfair-tutkimuksen 75 tuotteen transrasvapitoisuudet. Korkeimpia keinotekoisten transrasvojen pitoisuuksia löytyi osasta uppopaistettuja ruokia ja keksejä. Hyvälaatuisia luontaisia transrasvoja löytyi etenkin kermaasta, juustosta, jäätelöstä ja liharuoista.[61] Livsmedelverket suositteli rajoittamaan sydän ja verisuonisairauksia aiheuttavien teollisten transrasvojen saantia vuonna 2006.[62]

Britannia

Britannian terveysviranomaiset (UK Food Standards Agency) ilmoittivat vuonna 2006 pyrkivänsä muuttamaan direktiivejä siten, että transrasvojen määrät ilmoitettaisiin elintarvikkeiden tuoteselosteissa.[63]

Kanada

Kanada oli ensimmäinen maa, jossa laadittiin säädös transrasvojen pakkausmerkinöistä. Säädös laadittiin joulukuussa 2002, ja astui voimaan joulukuussa 2005. Kanadalaisten viranomaisten mukaan säädös ei riko tavaroiden vapaata liikkuvuuden periaattetta, koska se on välttämätön kansanterveyden kannalta.[64]

Yhdysvallat

KFC:n ateria.

Amerikkalaiset saivat transrasvoja elintarvikevirasto FDA:n arvion mukaan lähes 6 grammaa vuorokaudessa vuonna 1995[65]. Pääasiallinen teollisten transrasvojen lähde olivat margariinit, keksit, makeiset, pikaruoka, perunalastut ja muu vastaa pikkupurtava sekä uppopaistettu ruoka. Päivittäinen transrasvojen keskisaanti väheni Yhdysvalloissa vuoden 1984 kymmenestä grammasta vuoden 1995 neljään grammaan. Jopa puolet leipomotuotteiden valmistukseen käytetystä rasvasta saattoi olla puhdasta transrasvaa vuonna 2004.[58] Procter & Gamble's valmistama suosittu Crisco-merkkinen margariini sisälsi vielä 1990-luvulla 50 prosenttia transrasvaa.[66]

Yhdysvalloissa astui vuoden 2003 alusta astui voiman määräys, jonka mukaan tuoteselosteessa on mainittava keinotekoisten transrasvojen määrä[67]. New Yorkin terveysviranomaiset suunnittelivat keinotekoisten transrasvojen määrän huomattavaa rajoittamista ravintolaruoissa vuonna 2006[68]. Yhdysvaltojen kolmanneksi suurin hampurilaisketju Wendy’s ilmoitti tuolloin vähentävänsä keinotekoisen transrasvan määrää ranskalaisissa perunoissaan kuudesta grammasta puoleen ja nollatasolle kanaruoissa.[69] McDonalds lupasi vuonna 2002 korvata keinotekoiset transrasvat muilla rasvoilla, muttei lunastanut täysin lupaustaan edes neljässä vuodessa[70].

Broileriruokiin erikoistunut Kentucky Fried Chicken (KFC) haastettiin kesäkuussa 2006 oikeuteen liikaa keinotekoista transrasvaa sisältävästä ruoasta. Yksi annos saattoi ilman varoituksia sisältää 15 g transrasvaa.[71][72] Katju KFC ilmoitti lokakuussa 2006 lopettavansa transrasvojen käytön USA:n ravintoloissaan seuraavana vuonna.[73] New Yorkin kaupunki päätti vuonna 2006 kieltää transrasvojen käytön ravintoloissa heinäkuusta 2008 alkaen.[74] Myös Kalifornian osavaltio kielsi transrasvat ravitsemusliikkeissä vuoden 2010 alusta, ja vuoden 2011 alusta myös leipomotuotteissa.lähde? Maassa astui lopulta voimaan keinotekoisten teollisten transrasvojen täyskielto vuonna 2018[28].

Suoraketjuisten transrasvojen saannin säätely

Sydäntautitutkija Fred Kummerow yritti pitkään saada Yhdysvaltojen viranomaiset kieltämään keinotekoisten transrasvojen käytön valmisruoissa. Yhdysvaltojen elintarvikevirasto kielsi ne kuitenkin vasta vuonna 2015, sen jälkeen kun Kummerow oli haastanut viraston oikeuteen. Vuonna 2018 voimaan astuneen käyttökiellon arvioidaan pelastavan 90 000 yhdysvaltalaista vuodessa ennenaikaiselta kuolemalta.[28]

Tanskassa säädettiin 2010-luvulla teollisten transrasvojen määrän vähentämiseen tähtäävä laki, jonka mukaan elintarvikkeet saivat sisältää enintään 2 prosenttia teollista transrasvaa[75]. Suoraketjuisten transrasvojen saanti väheni lain johdosta yhteen 25-osaan suomalaisten vastaavasta, ja tanskalaiset esittivät vuonna 2007, että Pohjoismaissa pyrittäisiin kaikki maat käsittävään teollisten transrasvojen kieltoon.[46] Tanska kielsi myöhemmin kokonaan keinotekoisia transrasvoja sisältävän ruoan myynnin[41].

Jos pakkausselosteessa on maininta kovetetusta kasvirasvasta, tuote sisältää todennäköisesti teollista transrasvaa[76]. EU:n elintarviketietoasetus määrää, että kovetetun kasviöljyn käyttö ilmoitetaan elintarvikkeen pakkauksessa, mutta tätä ei noudateta Suomessa myytävien margariinien kohdalla[20].

Maailman terveysjärjestö WHO on ottanut tavoitteeksi teollisten transrasvojen käytön lopettamisen vuoteen 2023 mennessä[77].

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Cis and Trans, Saturated and Unsaturated: What does it all mean? Don Mercer. Department of Food Science. University of Guelph. https://iufost.org/iufostold/wp-content/uploads/2020/05/95-Cis-Trans-Satd-and-Unsatd.pdf
  2. ↑ Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M: Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids. Journal of Dairy Science, 1999, 82. vsk, nro 5, s. 878–84. PubMed:10342226 doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3 (englanniksi)
  3. ↑ Alfred Thomas: ”Fats and Fatty Oils”, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry. Wiley-VCH, 2002. doi:10.1002/14356007.a10_173 ISBN 3527306730 (englanniksi)
  4. ↑ a b Heikki Puhakka: Happoaktivoidun selluloosan käyttö rypsiöljynsuodatusapuaineena. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/68384/Puhakka_Heikki.pdf;jsessionid=A0113344779306219725B707C66B2DF6?sequence=1
  5. ↑ a b c Ye Wang, M. Miriam Jacome-Sosa, Donna F. Vine, Spencer D. Proctor: Beneficial effects of vaccenic acid on postprandial lipid metabolism and dyslipidemia: Impact of natural trans-fats to improve CVD risk 20.5.2010. Lipid Technology. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d Hydrogenated Vegetable Oil: Uses, Downsides, and Food Sources Healthline. 25.9.2019. Viitattu 27.2.2021. (englanniksi)
  7. ↑ a b c Antti Aro: CLA eli konjugoitunut linolihappo Terveyskirjasto. Arkistoitu 14.1.2012. Viitattu 5.7.2011.
  8. ↑ What Are Trans Fats, and Are They Bad for You? Healthline. 30.7.2019. Viitattu 28.11.2020. (englanniksi)
  9. ↑ Maria Teresa Tarrago-Trani, Katherine M. Phillips, Linda E. Lemar, Joanne M. Holden: New and Existing Oils and Fats Used in Products with Reduced Trans-Fatty Acid Content. Journal of the American Dietetic Association, 1.6.2006, 106. vsk, nro 6, s. 867–880. doi:10.1016/j.jada.2006.03.010 ISSN 0002-8223 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  10. ↑ Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M: Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids. J. Dairy Sci., 1999, 82. vsk, nro 5, s. 878–84. PubMed:10342226 doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3
  11. ↑ Maria Teresa Tarrago-Trani, Katherine M. Phillips, Linda E. Lemar, Joanne M. Holden: New and Existing Oils and Fats Used in Products with Reduced Trans-Fatty Acid Content. Journal of the American Dietetic Association, 2006-06, 106. vsk, nro 6, s. 867–880. doi:10.1016/j.jada.2006.03.010 ISSN 0002-8223 Artikkelin verkkoversio.
  12. ↑ Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  13. ↑ About Trans Fat and Partially Hydrogenated Oils Center for Science in the Public Interest.
  14. ↑ Ask the Expert: Concerns about canola oil The Nutrition Source. 13.4.2015. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Alonso L, Fontecha J, Lozada L, Fraga MJ, Juárez M: Fatty acid composition of caprine milk: major, branched-chain, and trans fatty acids. J. Dairy Sci., 1999, 82. vsk, nro 5, s. 878–84. PubMed:10342226 doi:10.3168/jds.S0022-0302(99)75306-3
  16. ↑ Abbey M, Nestel PJ: Plasma cholesteryl ester transfer protein activity is increased when trans-elaidic acid is substituted for cis-oleic acid in the diet. Atherosclerosis, 1994, 106. vsk, nro 1, s. 99–107. PubMed:8018112 doi:10.1016/0021-9150(94)90086-8
  17. ↑ Ravinder Reddy, American Heart Association. Trans Fat Conference. October 10-11, 2006. Kuvaesitys.
  18. ↑ Gallezot, Pierre. "Hydrogenation – Heterogeneous" in Encyclopedia of Catalysis, Volume 4, toim. I. T. Horvath, John Wiley & Sons, 2003. (englanniksi)
  19. ↑ J. Horiuti; M. Polanyi: Transactions of the Faraday Society 30 (1934) 1164–1172. DOI: 10.1039/TF9343001164 (englanniksi)
  20. ↑ a b Toistaako kasviöljyjen kovetuksen historia itseään? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 18.5.2021.
  21. ↑ a b c WHO: Trans fat (Key facts) who.int. 24.1.2024. Viitattu 13.2.2025. (englanniksi)
  22. ↑ Sarah K. Gebauer, Jean-Michel Chardigny, Marianne Uhre Jakobsen ym.: Effects of Ruminant trans Fatty Acids on Cardiovascular Disease and Cancer: A Comprehensive Review of Epidemiological, Clinical, and Mechanistic Studies 2011. American Society for Nutrition. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  23. ↑ Trans Fat Fight Claims Butter as a Victim 7.3.2007. New York Times. Viitattu 29.6.2014. (englanniksi)
  24. ↑ P. Pietinen, A. Ascherio, P. Korhonen, A. M. Hartman, W. C. Willett, D. Albanes, J. Virtamo: Intake of fatty acids and risk of coronary heart disease in a cohort of Finnish men. The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study. American Journal of Epidemiology, 15.5.1997, 145. vsk, nro 10, s. 876–887. PubMed:9149659 doi:10.1093/oxfordjournals.aje.a009047 ISSN 0002-9262 Artikkelin verkkoversio.
  25. ↑ Neda Ghamarzad Shishavan, Ashraf Mohamadkhani, Sadaf Ghajarieh Sepanlou, Sahar Masoudi, Maryam Sharafkhah, Hossein Poustchi: Circulating plasma fatty acids and risk of pancreatic cancer: Results from the Golestan Cohort Study. Clinical Nutrition, 15.9.2020, nro 0. doi:10.1016/j.clnu.2020.09.002 ISSN 0261-5614 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  26. ↑ Adam L. Lock, Benjamin A. Corl, David M. Barbano, Dale E. Bauman, Clement Ip: The anticarcinogenic effect of trans-11 18:1 is dependent on its conversion to cis-9, trans-11 CLA by delta9-desaturase in rats. The Journal of Nutrition, 2004-10, 134. vsk, nro 10, s. 2698–2704. PubMed:15465769 doi:10.1093/jn/134.10.2698 ISSN 0022-3166 Artikkelin verkkoversio.
  27. ↑ Larsson et. al: High-fat dairy food and conjugated linoleic acid intakes in relation to colorectal cancer incidence in the Swedish Mammography Cohort. The American Journal of Clinical Nutrition, Volume 82, Issue 4, October 2005, Pages 894–900. https://academic.oup.com/ajcn/article/82/4/894/4607591
  28. ↑ a b c d Katie Hafner, Fred A. Kummerow, an Early Opponent of Trans Fats, Dies at 102, New York Times (June 1, 2017).
  29. ↑ FDA Puts Trans Fat on the Chopping Block www.medpagetoday.com. 7.11.2013. Viitattu 11.2.2021. (englanniksi)
  30. ↑ a b Mikael Fogelholm ja Liisa Valsta: Ovatko transrasvat uhka kansanterveydelle? Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2016;132(15):1304-6. Viitattu 15.2.2025.
  31. ↑ Intake of saturated and trans unsaturated fatty acids and risk of all cause mortality, cardiovascular disease, and type 2 diabetes: systematic review and meta-analysis of observational studies. https://www.bmj.com/content/351/bmj.h3978
  32. ↑ P. Pietinen, A. Ascherio, P. Korhonen, A. M. Hartman, W. C. Willett, D. Albanes, J. Virtamo: Intake of fatty acids and risk of coronary heart disease in a cohort of Finnish men. The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study. American Journal of Epidemiology, 15.5.1997, 145. vsk, nro 10, s. 876–887. PubMed:9149659 doi:10.1093/oxfordjournals.aje.a009047 ISSN 0002-9262 Artikkelin verkkoversio.
  33. ↑ Drew Ramsey, Tyler Graham: How Vegetable Oils Replaced Animal Fats in the American Diet The Atlantic. 26.4.2012. Viitattu 24.10.2021. (englanniksi)
  34. ↑ Fried food intake linked to heightened serious heart disease and stroke risk medicalxpress.com. Viitattu 6.3.2021. (englanniksi)
  35. ↑ Takanori Honda, Tomoyuki Ohara, Masakazu Shinohara, Jun Hata, Ryuji Toh, Daigo Yoshida: Serum elaidic acid concentration and risk of dementia: The Hisayama Study. Neurology, 26.11.2019, nro 22, s. e2053–e2064. PubMed:31645469 doi:10.1212/WNL.0000000000008464 ISSN 0028-3878 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  36. ↑ Abbey M, Nestel PJ: Plasma cholesteryl ester transfer protein activity is increased when trans-elaidic acid is substituted for cis-oleic acid in the diet. Atherosclerosis, 1994, 106. vsk, nro 1, s. 99–107. PubMed:8018112 doi:10.1016/0021-9150(94)90086-8
  37. ↑ a b Call to cut unhealthy fat in food news.bbc.co.uk. 7.10.2004. Viitattu 23.11.2021. (englanniksi)
  38. ↑ Iciar Astiasarán, Elena Abella, Giulia Gatta, Diana Ansorena: Margarines and Fast-Food French Fries: Low Content of trans Fatty Acids. Nutrients, 28.6.2017, 9. vsk, nro 7, s. 662. PubMed:28657612 doi:10.3390/nu9070662 ISSN 2072-6643 Artikkelin verkkoversio.
  39. ↑ Subramaniam Satchithanandam, Carolyn J. Oles, Carol J. Spease, Mary M. Brandt, Martin P. Yurawecz, Jeanne I. Rader: Trans, saturated, and unsaturated fat in foods in the united states prior to mandatory trans-fat labeling. Lipids, 2004-01, 39. vsk, nro 1, s. 11–18. PubMed:15055229 doi:10.1007/s11745-004-1195-5 ISSN 0024-4201 Artikkelin verkkoversio.
  40. ↑ Temporal Trends in Fast-Food Restaurant Energy, Sodium, Saturated Fat, and Trans Fat Content, United States, 1996–2013. https://www.cdc.gov/pcd/issues/2014/pdf/14_0202.pdf
  41. ↑ a b Suomi syö vaarallisia rasvoja tietämättään, Iltalehti 27.10.2015
  42. ↑ Mitä rasvaa leivän päälle? www.duodecimlehti.fi. Viitattu 8.12.2021.
  43. ↑ Ravitsemus Suomessa FinRavinto 2017 -tutkimus. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/137433/Raportti_12_2018_netti%20uusi%202.4.pdf?sequence=1&isAllowed=y
  44. ↑ P. Pietinen, A. Ascherio, P. Korhonen, A. M. Hartman, W. C. Willett, D. Albanes, J. Virtamo: Intake of fatty acids and risk of coronary heart disease in a cohort of Finnish men. The Alpha-Tocopherol, Beta-Carotene Cancer Prevention Study. American Journal of Epidemiology, 15.5.1997, 145. vsk, nro 10, s. 876–887. PubMed:9149659 doi:10.1093/oxfordjournals.aje.a009047 ISSN 0002-9262 Artikkelin verkkoversio.
  45. ↑ Kasvirasvajäätelö onkin kovan piilorasvan lähde. 22.09.2004. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kasvirasvajaatelo-onkin-kovan-piilorasvan-lahde/3255472#gs.87po2l
  46. ↑ a b Transrasvat syynä 50 000 ihmiseen kuolemaan EU:ssa 20.1.2008. Pohjoismaiden neuvosto. Viitattu 13.2.2008. (englanniksi)
  47. ↑ Transrasvat yhä ongelma Euroopassa – Suomen tilanne hyvä () 20.9.2012. Helsingin Sanomat. Arkistoitu Viitattu 25.9.2012.
  48. ↑ E. Flöter, G. van Duijn, Trans-free fats for use in foods, in: Modifying lipids for use in foods (toim. F. D. Gunstone), Woodhead, Cambridge, UK, 2006, pp. 429–443 (englanniksi)
  49. ↑ G. van Duijn, Technical aspects of trans reduction in modified fats, Oléagineux, Corps Gras, Lipides, 12, 422–426 (2005) (englanniksi)
  50. ↑ Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja () Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.9.2010.
  51. ↑ a b Elintarvikeanalyysit: transrasvahapot. TYÖPAPERI 10/2015. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/125918/TYO_2015_10_Elintarvikeanalyysit_net.pdf
  52. ↑ https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet/32705?foodType=ANY&ingredientClass=ICECREAM&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=name&sortOrder=asc&component=2331&
  53. ↑ Ravintoaineiden koostumus (Arkistoitu – Internet Archive) Fineli, KTL
  54. ↑ Suomen margariineissa vain vähän transrasvoja () Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.9.2010.
  55. ↑ a b Etusivu - Fineli fineli.fi. Viitattu 5.11.2020.
  56. ↑ Slv.se
  57. ↑ Finelin ravintoaineiden koostumukset, (Arkistoitu – Internet Archive) KTL 2006
  58. ↑ a b Robert H. Eckel, Susan Borra, Alice H. Lichtenstein, Shirley Y. Yin-Piazza: Understanding the Complexity of Trans Fatty Acid Reduction in the American Diet. Circulation, 24.4.2007, nro 115, s. 2231–2246. doi:10.1161/CIRCULATIONAHA.106.181947 Artikkelin verkkoversio.
  59. ↑ Transfettsyror i livsmedel (Arkistoitu – Internet Archive) Livsmedelverket 18.6.2003 (ruotsiksi)
  60. ↑ Irene Mattisson, Fett, Livsmedelsverket 2006 (pdf) (ruotsiksi)
  61. ↑ Transfettsyror i Livsmedel Wulf Becker, nutritionist, Livsmedelverket (pdf) (ruotsiksi)
  62. ↑ Livsmedelsverket avråder transfetter STV 19.5.2006 (ruotsiksi)
  63. ↑ Call to label hidden fats in food BBC 27.7.2006 (englanniksi)
  64. ↑ TRANSforming the Food Supply, Health Canada June 2006
  65. ↑ Q & A about Trans Fat Nutrition Labeling, (Arkistoitu – Internet Archive) FDA 2006 (englanniksi)
  66. ↑ Drew Ramsey, Tyler Graham: How Vegetable Oils Replaced Animal Fats in the American Diet The Atlantic. 26.4.2012. Viitattu 13.4.2025. (englanniksi)
  67. ↑ Trans Fats Added To Nutrition Labels MedicineNet. Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
  68. ↑ US debates 'hidden' food fats ban BBC, 30.10.2006
  69. ↑ Wendy’s tiedote 8.6.2006
  70. ↑ KFC plans 'important' trans fat 'milestone' USAToday 30.11.2006 (englanniksi)
  71. ↑ KFC's Big Fat Problem (Arkistoitu – Internet Archive) Time Magazine 26.6.2006 (englanniksi)
  72. ↑ KFC sued in US over cooking fats BBC 15.6.2006 (englanniksi)
  73. ↑ KFC reduces unhealthy trans-fats BBC 30.10.2006 (englanniksi)
  74. ↑ (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
  75. ↑ Kampanja kovetettuja rasvoja vastaan. 11.11.2008. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2008/11/11/kampanja-kovetettuja-rasvoja-vastaan
  76. ↑ Miksi yhä varoitetaan rasvan vaaroista? Suomalaiset hylkäävät viralliset ravintosuositukset Suomenkuvalehti.fi. 2.11.2011. Viitattu 12.11.2020.
  77. ↑ WHO welcomes industry action to align with global trans fat elimination targets www.who.int. Viitattu 5.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla