Tämän päivän artikkelissa puhumme Ukonkaura:stä, aiheesta, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Ukonkaura on kiehtova aihe, joka on herättänyt paljon kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia Ukonkaura:een, analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla ja sen kehittymistä ajan myötä. Lisäksi tutkimme erilaisia mielipiteitä ja näkemyksiä, jotka ovat olemassa Ukonkaura:n ympärillä ja tarjoamme kattavan analyysin, jonka avulla lukijamme voivat ymmärtää paremmin tätä asiaa. Älä jää paitsi!
Ukonkaura | |
---|---|
![]() |
|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Poales |
Heimo: | Heinäkasvit Poaceae |
Suku: | Kaurat Avena |
Laji: | strigosa |
Kaksiosainen nimi | |
Avena strigosa |
|
Katso myös | |
Ukonkaura (Avena strigosa) on heinälaji kaurojen (Avena) suvussa. Se on yksivuotinen ja kasvaa suurimpana yhden metrin korkeaksi. Röyhy on 10–25 senttimetriä pitkä ja viisi senttimetriä leveä, peltokauraan (Avena sativa) verrattuna muodoltaan suppea. Tähkylöiden helpeiden kärkihampaat ovat enintään usean millimetrin pituisia.
Ukonkauraa on kasvanut aiemmin rikkakasvina viljapelloissa. Se on hävinnyt Suomesta muutamia vuosikymmeniä sitten kokonaan.
Skotlannin pohjoisilla Shetlandinsaarilla ukonkauran eli "shetlanninkauran" (Shetland aets) jyvät olivat perusruokaa 1900-luvulle saakka. Sen oljet hyödynnettiin erilaisten käyttötekstiilien ja korien sekä muiden punonnaisten raaka-aineena. Ukonkauran korret ovat ohuet ja pysyvät taipuisina pidempään kuin moderneilla rotevilla viljalajikkeilla ja sopivat siksi paremmin käsitöiden materiaaliksi.[2][3]