Pyhän Nikolaoksen kirkko (Vaasa)

Nykyään Pyhän Nikolaoksen kirkko (Vaasa) on saavuttanut suuren merkityksen yhteiskunnan eri alueilla ja herättäen monien ihmisten kiinnostuksen ja huomion ympäri maailmaa. Sen vaikutus on ollut niin merkittävä, että se on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja analyyseja sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään. Lisäksi Pyhän Nikolaoksen kirkko (Vaasa):stä on tehty lukuisia tutkimuksia, joissa on pyritty ymmärtämään sen todellinen laajuus ja mahdolliset pitkän aikavälin vaikutukset. Tässä artikkelissa tutkimme Pyhän Nikolaoksen kirkko (Vaasa)-ilmiötä perusteellisesti, analysoimme sen tärkeimpiä näkökohtia ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan.

Pyhän Nikolaoksen kirkko
Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkko
Vaasan Pyhän Nikolaoksen kirkko
Sijainti Vaasa
Koordinaatit 63°05′25.4″N, 021°36′50″E
Seurakunta Vaasan ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1866
Suunnittelija Carl Axel Setterberg
Materiaali tiili
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pyhän Nikolaoksen kirkko on Vaasan ortodoksisen seurakunnan kirkko, joka sijaitsee niin sanotulla Kasarmintorilla. Kirkon suunnitteli lääninarkkitehti Carl Axel Setterberg ja se valmistui vuonna 1862. Kirkon vihki käyttöön metropoliitta Isidor vuonna 1866.[1]

Kirkko on pohjaratkaisultaan lyhytsakarainen keskeisesti korostettu ristikirkko. Sen alttaripäädyssä on matalampi apsis ja sitä vastapäätä sisäänkäyntipäässä matalampi ja kapeampi huipputornillinen esihuone. Julkisivuja jäsentävät litteät pilasterit sekä lukuisat pyörökaariset ikkunat. Kirkkosali on rapattu vaalealla laastilla ja ristivarsissa on korkeat tynnyriholvit, jotka nousevat suoraan lattiatasosta. Keskuskupoli lepää osin pendentiivien varassa. Tilasuunnittelu noudattaa bysanttilaista keskeiskirkkoperinnettä.[2]

Kirkko vaurioitui talvisodan pommituksissa ja se korjattiin vuonna 1959. Kirkon vihki uudelleen käyttöön metropoliitta Leo vuonna 1962. Tämän jälkeen sitä on peruskorjattu ainakin vuosina 1979–1980.[2]

Kirkon ikonostaasi on tehty Pietarissa 1800–luvulla. Kirkossa ovat Pyhän Serafim Sarovilaisen ja Pyhän Nikolaoksen ikonit sekä alkujaan Bomarsundin ortodoksisessa varuskuntakirkossa ollut Kristuksen hautausikoni. [2]

Kirkon pinta-ala on 170 m2. Kelloja kirkossa on viisi kappaletta.

Lähteet

  1. ↑ Seurakunnan historiasta Vaasan ortodoksinen seurakunta. Viitattu 18.11.2018.
  2. ↑ a b c Haapio & Luostarinen: Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 443. Lieto: Etelä-Suomen Kustannus Oy, 1980. ISBN 951-9064-28-1