Nykyään Harald Dahlman on aihe, joka herättää yhteiskunnassa suurta kiinnostusta ja keskustelua. Ilmestymisestään lähtien Harald Dahlman on kiinnittänyt asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt keskusteluja ja kiistoja sen tärkeydestä ja vaikutuksista eri alueilla. Harald Dahlman:stä on tullut väistämättä kiinnostava aihe niille, jotka haluavat ymmärtää nykymaailman monimutkaisuutta, joko historiallisen merkityksensä, jokapäiväiseen elämään kohdistuvan vaikutuksensa tai ajankohtaisiin kysymyksiin osallistumisen vuoksi. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia Harald Dahlman:een liittyviä näkökohtia, analysoimme sen vaikutusta ja tarjoamme erilaisia näkökulmia, jotka kutsuvat pohdiskelemaan ja kriittiseen analyysiin.
Harald Dahlman | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. huhtikuuta 1907 Karjalohja |
Kuollut | 28. helmikuuta 1940 (32 vuotta) Vatnuori, Koiviston maalaiskunta |
Kansalaisuus | Suomi |
Uran tiedot | |
Lempinimi | Hara |
Laji | korkeushyppy, kymmenottelu |
Seura |
Fiskars IF (-1924) KIF (1925-31) HIFK |
Kilpauran kesto | 1924–1932 |
Valmentaja | Calle Silverstrand |
Saavutukset | |
Ennätykset |
korkeus 194,3 (1931) keihäs 51,98 (1926)[1] |
|
Harald Alexander Dahlman (24. huhtikuuta 1907 Karjalohja – 28. helmikuuta 1940 Vatnuori, Koiviston maalaiskunta) oli suomalainen yleisurheilija. Hänen päälajinsa oli korkeushyppy ja parhaaksi hyppyvuodeksi muodostui vuosi 1931. Dahlman kaatui talvisodan loppuvaiheessa.[2]
Harald Dahlman kilpaili nuoruudessaan mäenlaskussa ja hiihdossa, jotka 1920-luvulla hänen kotiseudullaan Fiskarsissa olivat paikallisen seuran Fiskars IF:n suosittuja urheilumuotoja. Vuonna 1926 hän muutti Helsinkiin, ja seuraksi vaihtui KIF. Päälajiksi tuli yleisurheilu ja erityisesti korkeushyppy, jossa hän otti 1920-luvun lopulla useita SFI:n korkeushypyn mestaruuksia. Vuonna 1930 hän voitti myös SFI:n kymmenottelumestaruuden.[3]
Vuonna 1929 Dahlman otti ensimmäisen Suomen mestaruusmitalin sijoittuessaan korkeudessa 3:ksi tuloksella 180 cm Armas Wahlstedtin voittaessa 5 cm paremmalla tuloksella. Seuraavana vuonna hän voitti SM-hopeaa jälleen tuloksella 180 cm voiton mennessä Ilmari Reinikalle 5 cm paremmalla tuloksella. Samana vuonna hän edusti Suomea Unkari-maaottelussa. Vuodesta 1931 tuli Dahlmanin paras vuosi, vaikka hän joutui jättämään mestaruuskisat väliin. Hän paransi kesän aikana kaksi kertaa Suomen ennätystä; ensin kesäkuussa 192,6:een yhdessä Reinikan kanssa ja elokuussa tulokseen 194,3. Hän edusti saman syksynä vielä Ruotsi-maaottelussa. Seuraava vuosi oli olympiavuosi, mutta Dahlman ei onnistunut nousemaan olympiajoukkueeseen. Ilmari Reinikka nousi joukkueeseen ja olikin olympialaisissa paras eurooppalainen 5. sijalla. Olympialaisten aikaan järjestetyissä SM-kisoissa Dahlman sijoittui toiseksi Veikko Peräsalon jälkeen. Korkeushyppyuran jälkeen hän jatkoi HIFK:n riveissä keilailussa.[3]
Talvisodassa Dahlman oli alikersanttina Erillinen pataljoona 19:n riveissä. Hän kaatui perääntymisvaiheessa Koiviston maalaiskunnan Vatnuorissa.[2]
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
175 | Matti Lakkila | 1903 | ||
172 | Ivar Launis | Helsinki | 24.8.1907 | Ei ole tiedossa, miksi tämä on ennätyslistassa, vaikka edellinen tulos on parempi |
177,5 | Arvo Laine | Tampere | 7.8.1909 | |
179 | Arvo Laine | Helsinki | 1910 | |
180,4 | Arvo Laine | Tampere | 1910 | |
181,2 | Arvo Laine | Turku | 13.8.1911 | |
182,6 | Arvo Laine | Tampere | 27.7.1913 | |
183 | Arvo Laine | Tampere | 2.8.1914 | |
185 | Arvo Laine | Tampere | 22.8.1915 | |
187 | Bror Kraemer | Pariisi, Ranska | 23.9.1922 | |
188,5 | Armas Wahlstedt | Viipuri | 23.7.1925 | |
190 | Armas Valste | Suonenjoki | 23.8.1925 | |
191 | Ilmari Reinikka | Raahe | 24.7.1930 | |
192,6 | Ilmari Reinikka | Kurikka | 14.6.1931 | |
192,6 | Harald Dahlman | Kurikka | 14.6.1931 | |
194,3 | Harald Dahlman | Helsinki | 1.8.1931 | |
196 | Veikko Peräsalo | Ilmajoki | 11.6.1933 | |
198 | Veikko Peräsalo | Oslo, Norja | 1.7.1933 | |
201 | Kalevi Kotkas | Rio de Janeiro, Brasilia | 7.3.1934 | Euroopan ennätys |
203 | Kalevi Kotkas | Helsinki | 12.7.1936 | |
204 | Kalevi Kotkas | Göteborg, Ruotsi | 1.9.1936 | Euroopan ennätys |
206 | Eero Salminen | Pälkäne | 23.6.1956 | |
207 | Eero Salminen | Kuopio | 19.7.1958 | |
208 | Eero Salminen | Kouvola | 2.8.1958 | |
210 | Eero Salminen | Helsinki | 16.8.1959 | |
211 | Henrik Hellén | Saarijärvi | 23.6.1963 | |
212 | Henrik Hellén | Helsinki | 22.7.1964 | |
213 | Reijo Vähälä | Turku | 29.9.1968 | |
214 | Reijo Vähälä | Ateena, Kreikka | 19.9.1969 | |
217 | Reijo Vähälä | Ateena, Kreikka | 19.9.1969 | Samassa kilpailussa kuin edellinen |
217 | Asko Pesonen | Vaala | 27.6.1971 | |
217 | Asko Pesonen | Tampere | 1.9.1971 | |
217 | Asko Pesonen | Mikkeli | 16.7.1972 | |
217 | Asko Pesonen | Tukholma, Ruotsi | 1.9.1973 | |
218 | Juha Porkka | Tampere | 18.6.1974 | |
219 | Harri Sundell | Vihti | 31.8.1974 | |
220 | Matti Nieminen | Helsinki | 3.6.1979 | Ensimmäinen floppaustyylillä tehty SE. |
220 | Matti Nieminen | Helsinki | 12.8.1979 | |
220 | Juha Porkka | Palermo, Italia | 6.9.1980 | |
223 | Seppo Haavisto | Huittinen | 5.9.1981 | |
224 | Mikko Levola | Koski Tl | 12.6.1983 | |
224 | Mikko Levola | Karhula | 7.7.1983 | |
225 | Erkki Niemi | Koski Tl | 26.5.1984 | |
226 | Mikko Levola | Salo | 17.6.1984 | |
228 | Erkki Niemi | Kajaani | 7.7.1984 | |
229 | Juha Isolehto | Kuortane | 23.6.1990 | |
230 | Juha Isolehto | Turku | 10.6.1995 | |
231 | Mika Polku | Viitasaari | 22.7.2000 | |
231 | Toni Huikuri | Bratislava, Slovakia | 11.6.2002 |