Keräkaali

Tämän päivän artikkelissa tutkimme Keräkaali:n kiehtovaa maailmaa. Sen alkuperästä sen vaikutukseen moderniin yhteiskuntaan perehdymme sen historiaan, kehitykseen ja merkitykseen nykymaailmassa. Keräkaali on aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja uteliaisuutta ajan mittaan, ja yritämme tässä artikkelissa valaista sen tärkeimpiä puolia. Asiantuntijahaastatteluilla, syvällisillä analyyseillä ja käytännön esimerkeillä pyrimme tarjoamaan kattavan ja oivaltavan näkemyksen Keräkaali:stä, jotta lukijamme voivat laajentaa tietämystään ja ymmärtää paremmin sen merkitystä eri yhteyksissä. Valmistaudu astumaan Keräkaali:n löytöjen ja pohdiskelujen maailmaan!

Keräkaali
Valkokaali
Valkokaali
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Brassicales
Heimo: Ristikukkaiskasvit Brassicaceae
Suku: Kaalit Brassica
Laji: oleracea
Muunnos: capitata
Kolmiosainen nimi

Brassica oleracea var. capitata
L.

Katso myös

  Keräkaali Commonsissa

Keräkaali (Brassica oleracea var. capitata) on kaalin (Brassica oleracea) muunnos.[1] Keräkaalista on jalostettu viljelyyn runsaasti erilaisia lajikkeita, jotka muodostavat Capitata-lajikeryhmän. Tähän kuuluu tavallisen keräkaalin eli valkokaalin lisäksi punakaali- ja suippokaalilajikkeet.[2]

Keräkaalilla on kookkaat lehdet, ja osa, joka syödään, on yhteen kiertyneiden nuorten lehtien muodostama kasvin keskiosa eli päätesilmu.

Keräkaali sisältää runsaasti C-vitamiinia ja kalsiumia[3] ja fyllokinonia eli K1-vitamiinia[4]. Suomalaiset syövät vuodessa keskimäärin noin kolme kiloa valkokaalia henkeä kohti.[5]

Keräkaali kuuluu vanhimpiin viljelykasveihin. Kasvin lehdet muodostuvat taimivaiheessa ruusukkeeksi ja vasta myöhemmin ne muodostavat kerän. Keräkaalille sopivin kasvupaikka on valoisa ja maan on hyvä olla kalkkipitoinen, runsasravinteinen ja kuohkea.[6]

Keräkaalia käytetään kaalikeittoon,[7] pata-[8] ja paistoksiin, kuten vuokaruokiin[9] sekä hapankaaliin[10]. Sitä käytetään myös kaalilaatikkoon,[11] kaalikääryleisiin[12] ja kaalisalaattiin[13].

Valko- ja punakaalia.
Keräkaalipelto.

Lähteet

  1. ↑ Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden luettelosta finlex.fi
  2. ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
  3. ↑ Voi hyvin
  4. ↑ SL Booth et al: Vitamin K1 (phylloquinone) content of foods: a provisional table. Journal of Food Composition and Analysis, 1993, 6. vsk, nro 2, s. 109–120. doi:10.1006/jfca.1993.1014 ISSN 0889-1575 Artikkelin verkkoversio.
  5. ↑ Finfood (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Keräkaali Kekkilä. Viitattu 8.4.2025.
  7. ↑ Kaalikeitto Kesko. Viitattu 8.4.2025.
  8. ↑ Kaalipata Marttaliitto ry. Viitattu 8.4.2025.
  9. ↑ Kati Pohja: Kaalivuoka Kotona. 22.9.2010. A-lehdet Oy. Viitattu 8.4.2025.
  10. ↑ Hapankaali Marttaliitto ry. Viitattu 8.4.2025.
  11. ↑ Kaalilaatikko Valio Oy. Viitattu 8.4.2025.
  12. ↑ Mummolan kaalikääryleet Yhteishyvä. S-ryhmä. Viitattu 8.4.2025.
  13. ↑ Kaalisalaatti on kaikkea muuta kuin tylsä raaste-kurkkaa Kotilieden parhaat reseptit Kotiliesi. 25.10.2013. Otava media. Viitattu 8.4.2025.

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset