Tilli

Tilli
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Kaari:	Streptophyta
Luokka:	Embryopsida
Kladi:	Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi:	Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko:	Apiales
Heimo:	Sarjakukkaiskasvit Apiaceae
Suku:	Tillit Anethum
Laji:	graveolens
Kaksiosainen nimi
Anethum graveolens L.
Katso myös
Tilli Wikispeciesissä   Tilli Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Tilli eli maustetilli (Anethum graveolens)^[1] on yksivuotinen Aasiasta peräisin oleva ruohokasvi. Se kasvaa luonnonvaraisena Välimeren ympäristössä, mutta sitä käytetään enimmäkseen mausteena Pohjoismaissa, Venäjällä ja Puolassa – tosin myös intialainen keittiö tuntee tillin. Suomessa se on yksi viljellyimmistä yrteistä.

Tillin käytössä on huomattava se, että mitä pohjoisemmaksi mennään, sen suositummaksi tulee tillin lehtien käyttö mausteena. Etelässä käytetään mieluummin tillin hedelmiä mausteena. Tämä johtuu siitä, että pohjoisessa, missä päivä on pitkä, lehtiin muodostuu enemmän aromiaineita, mutta etelän maissa lehdet ovat lähes mauttomia. Onkin osoitettu, että tillin lehtien aromiaineiden ero jo Utsjoen ja Etelä-Suomen välillä on huomattava. Siemenet taas eivät Suomen leveysasteilla ehdi kunnolla kypsyä^[2].

Tieteellisen nimensä (Anethum) on tilli saanut siitä, että se kasvaa varsin nopeasti, sillä kreikkalaiset sanat ano theo tarkoitavat "ylös juoksen". Jo roomalaisten gladiaattorien on kerrottu syöneen ”Anethum”-nimistä yrttiä, jonka sanottiin lisäävän heidän voimiaan.

Englantilainen ja muihinkin kieliin tullut nimi dill tai suomen kieleen tullut tilli tulee muinaisnorjalaisesta tai saksilaisesta dilla-verbistä, joka tarkoittaa tuudittamista tai unettamista. Nimi juontaa juurensa siitä, että lasta oli tapana sivellä tillivedellä, jotta tämä nukahtaisi helpommin.

Suomeen tilli saapui 1600-luvulla, mutta jo muinaiset egyptiläiset käyttivät tilliä ruuansulatusta parantavana lääkkeenä ja myös hajusteena. Tilliteen uskotaan myös lisäävän imettävän äidin maidoneritystä.

Tillistä tehdyn juoman on monessa kulttuurissa katsottu rauhoittavan levottomia pieniä lapsia, ja jo tillin hajun väitetään edesauttavan nukahtamista^[2].

Tilli joko korjataan nuorena, paljon ennen kukkimista ("lehtitilli"), tai sen annetaan kukkia, jolloin kerättyjä kukintoja siemenineen nimitetään kruunutilliksi. Lehtiä käytetään esimerkiksi keitettyjen perunoiden, kalan ja keittojen mausteena. Kukintoja käytetään eritoten kurkkujen säilömisessä. Tillin siemenet taas sopivat säilykkeiden ja marinadien maustamiseen. ^[2] Suomalainen erikoisuus on tilliliha.

• Gernot Katzer's Spice Pages
• Davidson, A., The Oxford Companion to Food, Oxford University Press, Oxford University Press Inc., New York,1999.
• Kranzdorf, H., Herbs and Spice of the World, Schiffler Publishing, Exton, Pennsylvania, 1983.
• Milham, M., Platina´s on right pleasure and good health, Pegasus press, The university of North Caroline, Asheville, 1999.
• Rousi, A., Auringonkukasta viiniköynnökseen - ravintokasvit, WSOY, Porvoo, WSOY -kirjapainoyksikkö, Porvoo 1997.

• Suomen Lajitietokeskus: Tilli (maustetilli) – Anethum graveolens
• Pinkka, Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Tilli (Anethum graveolens)
• Tilli, tuore Anethum graveolens Fineli. Viitattu 17.1.2021.
• ITIS: Anethum graveolens (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Anethum graveolens (englanniksi)
• Flora of China: Anethum graveolens (englanniksi)
• Food Component Database (FooDB): Dill (Anethum graveolens) (englanniksi)
• Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Anethum graveolens (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Anethum graveolens (dill) (englanniksi)
• PheroBase: Floral volatiles of Anethum graveolens (englanniksi)