Timjami
Nykymaailmassa Timjami on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Syntymisestään lähtien Timjami on vaikuttanut merkittävästi yhteiskunnan, kulttuurin ja talouden eri osa-alueisiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Timjami:n vaikutusta ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Analysoimme sen kehitystä ajan myötä, sen vaikutuksia yhteiskunnallisiin ja poliittisiin muutoksiin sekä sen tulevaisuuden mahdollisuuksia ja haasteita. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tutkimme Timjami:n ymmärtämisen ja reflektoinnin tärkeyttä, jotta voimme valmistautua paremmin nykymaailman haasteisiin.
| Timjami | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Lamiales |
| Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
| Suku: | Ajuruohot Thymus |
| Laji: | vulgaris |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Thymus vulgaris |
|
| Katso myös | |
Timjami eli tarha-ajuruoho (Thymus vulgaris) on huulikukkaiskasveihin (Lamiaceae) kuuluva, keskiajalta lähtien yrttinä ja lääkkeenä tunnettu ja käytetty puolipensas. Timjami kasvaa villinä Välimeren ympäristössä. Suomessa se on avomaanviljelyssä yleensä yksivuotinen. Kasvin latinankielinen suvun nimi thymus viittaa rohkeuteen ja voimaan. Myös tuoksuvaa uhria tarkoittava kreikan sana thymon liitetään joskus kasviin.
Ruoanlaittoon timjami sopii erinomaisesti, sillä sen maku ei juurikaan häviä kuumennettaessa. Timjami sopii erityisesti viinipohjaisiin patoihin ja kastikkeisiin. Sitä voi käyttää myös yrttiteessä ja esimerkiksi juuston marinoinnissa. Timjamin pienet kukat sopivat salaatteihin ja ruuan koristeluun.
Timjami sisältää runsaasti haihtuvia öljyjä ja aromeja, joista pääainesosana on tymoli (50–60 %). Desinfioivana ja limaa irrottavana lähde? rohdoskasvina timjamia käytetään kurkunpään ja hengitystieoireiden hoidossa mutta myös ruoansulatusvaivojen sekä haavojen ja tulehdusten hoidossa. Lisäksi sitä käytetään aromiaineena yrttilikööreissä ja hajusteena monissa kosmetiikkatuotteissa.
Timjamin lähisukulainen kangasajuruoho (Thymus serpyllum) kasvaa luonnonvaraisena Etelä-Suomen kuivilla, hiekkaisilla kangasmailla paikoitellen yleisesti.
Historiaa
Keskiajalta on säilynyt kuvaus teestä, jossa yhtenä ainesosana käytetään timjamia. Tarkkaa reseptiä ei ole kirjattu ylös, mutta teen vaikutuksista sanotaan, että ne jotka teetä juovat, kykenevät näkemään ympärillään olevat keijut ja nymfit. Yhtenä ainesosana oli siis timjami, ja muut olivat yrttejä.[2]
Lähteet
- ↑ Khela, S.: Thymus vulgaris IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.1. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 1.9.2016. (englanniksi)
- ↑ Milham, M.: Platina´s on right pleasure and good health. (luku III kpl 36) The university of North Carolina, Asheville: Pegasus press, 1999. (englanniksi)
Aiheesta muualla
- Suomen Lajitietokeskus: Timjami (Thymus vulgaris)
- Yrttitarha: Tarha-ajuruoho eli timjami (Thymus vulgaris)
- Fineli: Timjami, ravintoarvot (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Thymus vulgaris (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Thymus vulgaris (englanniksi)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Thymus vulgaris (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Thymus vulgaris (thyme) (englanniksi)
- Gernot Katzer's spice pages: Thyme (Thymus vulgaris) (englanniksi)
| Juurekset | |
|---|---|
| Kaalit | |
| Kurkkukasvit | |
| Mausteet | |
| Mukulakasvit | |
| Palkokasvit | |
| Sipulit | |
| Muut kasvikset |