Kesäkurpitsa

Tässä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Kesäkurpitsa, joka on herättänyt suurta kiinnostusta nyky-yhteiskunnassa. Kautta historian Kesäkurpitsa on ollut ratkaisevassa roolissa eri alueilla, sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti. Alkuperäistään nykypäivään Kesäkurpitsa on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia ​​mielipiteitä ja erilaisia ​​näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Kesäkurpitsa:n eri puolia, analysoimme sen vaikutusta eri yhteyksissä ja tarjoamme oivalluksia, joiden avulla voimme paremmin ymmärtää sen merkitystä nykymaailmassa.

Kesäkurpitsa
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Cucurbitales
Heimo: Kurkkukasvit Cucurbitaceae
Suku: Kurpitsat Cucurbita
Laji: Kurpitsa Cucurbita pepo
Lajikeryhmä: Zucchini-ryhmä
Kesäkurpitsan kukkia.

Kesäkurpitsa on ryhmä kurpitsan (Cucurbita pepo) lajikkeita.[1] Kesäkurpitsa on Italiassa 1800-luvun alussa jalostettu vihannes[2], joka muistuttaa yleensä ulkonäöltään kurkkua, vaikka saattaa olla myös keltainen tai pyöreähkö. Myös nimityksiä zucchini tai courgette saatetaan käyttää.

Suomessa kesäkurpitsaa syödään noin puoli kiloa henkeä kohti vuodessa. Hedelmän lisäksi myös kesäkurpitsan kukat ovat syötäviä. Taimet pitää esikasvattaa, mikä onnistuu kotioloissa. Siemenet kylvetään halkaisijaltaan 6–10 cm ruukkuihin. Esikasvatuksessa käytetään peruslannoitettua ja kalkittua kasvuturvetta. Taimet istutetaan ulos ilmojen lämmettyä siten, ettei lämpötilan pitäisi laskea alle 10 celsiusasteen. Istutettaessa riittää, että taimissa on yksi kasvulehti.[3]

Kesäkurpitsa valittiin vuonna 2003 vuoden vihannekseksi.[4]

Terveysvaikutukset

Kesäkurpitsan väitetään olevan erityisen tehokas kuona-aineiden poistaja. Se edistää ruoansulatusta ja suojaa suoliston limakalvoja.[5]

Ravintosisältö per 100 g

Kesäkurpitsassa on paljon A-vitamiinia[2].

Lähteet

  1. ↑ Ella Räty, Pentti Alanko: Viljelykasvien nimistö. Helsinki: Puutarhaliiton julkaisuja, 2004. ISBN 951-8942-57-9
  2. ↑ a b 12 Health and Nutrition Benefits of Zucchini Healthline. 19.2.2019. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
  3. ↑ http://www.biolan.fi/suomi/puutarhaharrastajat/puutarhatieto/kasvimaa/kesäkurpitsa
  4. ↑ Kotipuutarha puutarhaliitto.fi. Viitattu 2.11.2015.
  5. ↑ Kesäkurpitsa - Vuoden Vihannes 2003 (Arkistoitu – Internet Archive) Kasvitieto, Kotimaiset kasvikset
  6. ↑ Kesäkurpitsa fatsecret.fi. Viitattu 13.4.2019.

Aiheesta muualla

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset