Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Kolarin seurakunta, aihe, joka on herättänyt kiinnostusta ja keskustelua viime aikoina. Kolarin seurakunta on ongelma, joka koskee laajaa kirjoa yhteiskuntaa henkilökohtaisista näkökohdista poliittisiin, taloudellisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia näkökulmia ja valaisemme Kolarin seurakunta:een liittyviä eri näkökohtia tavoitteenamme tarjota täydellinen ja objektiivinen näkemys tästä aiheesta, joka on niin tärkeä nykyään.
Kolarin seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Kolarin kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
Rovastikunta | Lapin rovastikunta |
Pääkirkko | Kolarin kirkko |
Perustettu | 1894 |
– Saarnahuonekunta | 1812 |
– Kappeliseurakunta | 1856 |
– Kirkkoherrakunta | 1894 |
Jäsenmäärä | 2 739[1] (heinäkuu 2024) |
– Osuus asukkaista | n. 69,9[2] % |
Kirkollisvero | 1,60 % |
Kirkkoherra | Jussi Ollila |
Verkkosivusto |
Kolarin seurakunta on Kolarin kunnassa Suomen Lapissa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Lapin rovastikuntaan.
Seurakunnalla on neljä kirkkoa: Kolarin kirkko, Kolarinsaaren kirkko, Sieppijärven kirkko ja Pyhän Laurin kappeli.
Kolarin seurakunta kuuluu muun Lapin tavoin lestadiolaisuuden tukialueeseen. Liike ei ole kuitenkaan saanut juurikaan kannatusta saamelaisväestön keskuudessa. Kolarin seurakunta kuuluu Muonionjokilaakson herätysliikealueeseen, jossa vaikuttaa erityisesti rauhansanalaisuus.[3]
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Kolarin kappeliseurakunnan kappalaisina:[4]