Nykymaailmassa Haapajärven seurakunta:stä on tullut kiinnostava ja tärkeä aihe useilla alueilla. Olipa kyse henkilökohtaisesta, ammatillisesta, tieteellisestä tai kulttuurisesta tasolla, Haapajärven seurakunta on kiinnittänyt niiden huomion, jotka haluavat ymmärtää paremmin tätä ilmiötä tai löytää tapoja hyödyntää sitä tehokkaasti. Tässä artikkelissa tutkimme Haapajärven seurakunta:een liittyviä eri näkökohtia sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin. Analysoimme, kuinka Haapajärven seurakunta on muuttanut tapaamme suhtautua ympäröivään maailmaan ja miten se on vaikuttanut yksilöiden ja organisaatioiden päätöksentekoon. Lisäksi tarkastelemme Haapajärven seurakunta:een liittyviä nykyisiä ja tulevia trendejä tavoitteenamme tarjota laaja ja täydellinen yleiskatsaus tähän tällä hetkellä tärkeästä aiheesta.
Haapajärven seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Haapajärven kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
Rovastikunta | Kalajoen rovastikunta |
Pääkirkko | Haapajärven kirkko |
Perustettu | 1838 |
Jäsenmäärä | 5 892[1] (2021) |
– Osuus asukkaista | 86,6 % |
Kirkollisvero | 1,75 % |
Kirkkoherra | Kari Tiirola |
Verkkosivusto |
Haapajärven seurakunta on Haapajärven kaupungissa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Kalajoen rovastikuntaan.
Haapajärven seurakunta perustettiin Kalajoen seurakuntaan kuuluvana kappeliseurakuntana vuonna 1693. Itsenäiseksi seurakunnaksi se muodostettiin vuonna 1838.[2]
Haapajärven seurakunta kuuluu muun Kalajokilaakson tavoin herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Haapajärvi kuuluu vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäiseen kannatusalueeseen. Alueella on voimakasta kannatusta myös uudenheräyksen parissa ja kuuluu suunnan yhtenäiseen kannatusalueeseen. Haapajärvellä vaikuttaa jossain määrin myös herännäisyys.[3]
Muun muassa seuraavat henkilöt ovat toimineet Haapajärven seurakunnan kirkkoherroina:[4]