Nykymaailmassa Sievin seurakunta on aihe, joka on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Olipa kyseessä sosiaalinen, poliittinen, taloudellinen tai teknologia, Sievin seurakunta:stä on tullut kiinnostava kohde yksilöille ja organisaatioille ympäri maailmaa. Sen vaikutukset ulottuvat ihmisten jokapäiväisestä elämästä globaalin tason strategisiin päätöksiin. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Sievin seurakunta:n merkitystä ja analysoimme, kuinka se muokkaa yhteiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Lisäksi tarkastelemme sen vaikutuksia eri yhteyksissä ja sitä, miten eri toimijat suhtautuvat siihen.
Sievin seurakunta | |
---|---|
![]() |
![]() |
tunnus |
sijainti |
![]() Sievin kirkko |
|
Tunnustuskunta | evankelis-luterilainen |
Hiippakunta | Oulun hiippakunta |
Rovastikunta | Kalajoen rovastikunta |
Pääkirkko | Sievin kirkko |
Perustettu | 1862 |
Jäsenmäärä | 4 179[1] (2021) |
– Osuus asukkaista | 87,4 % |
Kirkollisvero | 1,85 % |
Kirkkoherra | vt. Olli Luhtasela |
Verkkosivusto |
Sievin seurakunta on Sievin kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Kalajoen rovastikuntaan.
Sievin seurakunta perustettiin vuonna 1650 Kalajoen seurakuntaan kuuluneeksi rukoushuonekunnaksi. Vuonna 1702 se muutettiin kappeliseurakunnaksi ja vuonna 1862 itsenäiseksi seurakunnaksi.[2]
Sievin seurakunta kuuluu muun Kalajokilaakson tavoin herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Sievi kuuluu vanhoillislestadiolaisuuden yhtenäiseen voimakaaseen kannatusalueeseen. Sievissä on voimakasta kannatusta myös herännäisyyden parissa.[3]
Muun muassa seuraavat henkilöt ovat toimineet Sievin seurakunnan kirkkoherroina:[4]