Ylivieskan seurakunta

Nykymaailmassa Ylivieskan seurakunta:stä on tullut mielenkiinnon ja keskustelun aihe useilla eri aloilla. Poliittisella, sosiaalisella, tieteellisellä tai kulttuurisella alalla Ylivieskan seurakunta on kiinnittänyt yhteiskunnan huomion ja synnyttänyt intohimoista keskustelua sen tärkeydestä ja vaikutuksista. Kun siirrymme eteenpäin 2000-luvulle, Ylivieskan seurakunta:stä on tullut tärkeä aihe, joka vaatii syvällistä analyysiä ja pohdintaa sen pitkän aikavälin vaikutuksista ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Ylivieskan seurakunta:een liittyviä eri näkökohtia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan.

Ylivieskan seurakunta

tunnus

sijainti

Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Ylivieskan Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Tunnustuskunta evankelis-luterilainen
Hiippakunta Oulun hiippakunta
Rovastikunta Kalajoen rovastikunta
Pääkirkko Pyhän Kolminaisuuden kirkko
Perustettu 1875
Jäsenmäärä 13 744[1] (2021)
– Osuus asukkaista 83,6 %
Kirkollisvero 1,75 %
Kirkkoherra Eija Nivala
Verkkosivusto

Ylivieskan seurakunta on Ylivieskan kaupungissa ja Merijärven kunnassa Pohjois-Pohjanmaalla toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Oulun hiippakuntaan ja Kalajoen rovastikuntaan.

Ylivieskan seurakunta perustettiin Kalajokeen kuuluneena rukoushuonekuntana vuonna 1643. Vuonna 1685 se muutettiin kappeliseurakunnaksi, ja vuonna 1875 se muodostettiin itsenäiseksi seurakunnaksi.[2]

Herätysliikkeet

Ylivieskan seurakunta kuuluu muun Kalajokilaakson tavoin herätysliikkeiden maantieteelliseen kohtaamisalueeseen. Ylivieska kuuluu herännäisyyden voimakkaan kannatuksen alueeseen. Herännäisyyden juuret sijoittuvat Ylivieskaan. Ylivieskassa on myös voimakasta kannatusta vanhoillislestadiolaisuudelle sekä rauhansanalaisuudelle, joiden yhtenäiseen kannatusalueeseen Ylivieska kuuluu. Vanhoillislestadiolaisuus on erityisen voimakasta Merijärven alueella.[3]

Papisto

Muun muassa seuraavat henkilöt ovat toimineet Ylivieskan seurakunnan kirkkoherroina:[4]

Kirkkoherrat

Lähteet

  1. ↑ Seurakuntatalouksien jäsenmäärä ja muita tunnuslukuja 2021 Kirkon tilastot. Suomen ev.lut. kirkko. Viitattu 8.7.2022.
  2. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Ylivieska”, Historian suursanakirja, s. 601. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  3. ↑ Huotari, Voitto: Kirkkomme herätysliikkeet tänään, s. 151. Pieksämäki: Kirjapaja, 1981. ISBN 951-621-297-2
  4. ↑ Pappisluettelo: Ylivieskan seurakunta Suomen sukututkimusseura. Viitattu 15.4.2023.

Aiheesta muualla