Lemojärvi (Kuhmoinen, Jyrkysenkulma):n merkitys nyky-yhteiskunnassa on kiistaton. Alun perin Lemojärvi (Kuhmoinen, Jyrkysenkulma):llä on ollut perustavanlaatuinen rooli monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla politiikasta talouteen, kulttuuriin ja teknologiaan. Viime vuosina kiinnostus Lemojärvi (Kuhmoinen, Jyrkysenkulma):tä kohtaan on kasvanut eksponentiaalisesti, mikä johtuu osittain tutkimuksen ja kehityksen edistymisestä, joka on mahdollistanut paremman ymmärryksen sen tärkeydestä ja vaikutuksista maailmaan. Tässä artikkelissa tutkimme Lemojärvi (Kuhmoinen, Jyrkysenkulma):n roolia nykyisessä yhteiskunnassamme sekä sen kehitystä ajan myötä ja mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.
Lemojärvi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Arvajanjoen valuma-alue (14.26) |
Laskuoja | oja Matkusjärveen [1] |
Järvinumero | 14.263.1.034 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 141,1 m [1] |
Pituus | 360 m [1] |
Leveys | 250 m [1] |
Rantaviiva | 0,95 km [2] |
Pinta-ala | 5,198 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Lemojärvi[1][2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Jyrkysenkulman kylän lähellä sijaitseva järvi.[1][2]
Järven pinta-ala on 5,2 hehtaaria, se on 350 metriä pitkä ja 250 metriä leveä. Länsipuolinen mäki nousee noin 40 metriä järven pinnan yläpuolelle. Järvellä ei ole kartan mukaan saaria ja sen rantaviivan pituus on 950 metriä.[2] Rannat ovat pääosin metsämaata. Järvellä on talo ja vapaa-ajan asunto, joille tulee tiet järven itäpuolelta kulkevalta tieltä.[1][3][4]
Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Arvajanjoen valuma-alueella (14.26), jonka Isojärven valuma-alueeseen (14.263) se kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 141,1 metriä mpy.[2][5] Siihen johtaa kolme ojaa. Laskuoja lähtee järven itäpäästä ja laskee 2,1 kilometrin päässä Matkusjärveen. Laskuojan pudotus on 19,2 metriä.[1]
Vuoden 1966 peruskartassa järvellä oli yksi talo, jonka yhteydessä oli peltoja.[6] Vuoteen 1986 mennessä pellot olivat osin metsittyneet ja järvelle oli rakennettu toinen talo.[7]