Tällä hetkellä Taruslampi:stä on tullut yhteiskunnan yleinen kiinnostava aihe. Ilmestymisestään tai löytöstään lähtien Taruslampi on kiinnittänyt tutkijoiden, asiantuntijoiden ja suuren yleisön huomion ja synnyttänyt loputtomia keskusteluja, mielipiteitä ja tutkimuksia sen merkityksestä, tärkeydestä ja seurauksista. Kautta historian Taruslampi on ollut ratkaisevassa roolissa eri yhteyksissä tieteen ja teknologian alalta kulttuuri- ja sosiaalialalle. Tässä artikkelissa tutkimme Taruslampi:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta ja merkitystä eri aloilla sekä sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan.
Taruslampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Päijät-Häme |
Kunnat | Sysmä |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskuoja | oja Päijänteeseen [1] |
Järvinumero | 14.221.1.296 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 81 m [1] |
Pituus | 270 m [1] |
Leveys | 190 m [1] |
Rantaviiva | 0,702 km [2] |
Pinta-ala | 3,067 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Taruslampi [1][2] on Päijät-Hämeessä Sysmässä Voipalan kylän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lammen pinta-ala on 3,1 hehtaaria, se on 250 metriä pitkä ja 200 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Sen rantaviivan pituus on 700 metriä.[1][2][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Päijänteen lähialueeseen (14.221) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 81 metriä mpy.[1][2][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |