Nykyään Koululampi:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Teknologian nopean kehityksen ja globalisaation myötä Koululampi on saavuttanut perustavanlaatuisen roolin jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Koululampi on herättänyt jatkuvaa keskustelua asiantuntijoiden ja kansalaisten keskuudessa sen vaikutuksista talouteen kulttuuriin ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tutkimme Koululampi:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen merkitystä ja vaikutuksia nykyään.
Koululampi | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Keski-Suomi |
Kunnat | Laukaa |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Tuomiojärven−Palokkajärven v−a (14.29) |
Laskuoja | oja Alaseen [1] |
Järvinumero | 14.296.1.018 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 122,4 m [1] |
Pituus | 620 m [1] |
Leveys | 170 m [1] |
Rantaviiva | 1,318 km [2] |
Pinta-ala | 6,432 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Koululampi [1][2] on Keski-Suomessa Laukaassa Vehniän kylän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lammen pinta-ala on 6,4 hehtaaria, se on 600 metriä pitkä ja 150 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria. Lampi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen rantaviivan pituus on 1,3 kilometriä.[1][2][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Tuomiojärven–Palokkajärven valuma-alueella (14.29), jonka Makkarajoen valuma-alueeseen (14.296) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 122,4 metriä mpy.[1][2][5]
Tämä artikkeli on luotu automaattisesti, ja se saattaa sisältää ongelmia, kuten kieliopillisia virheitä tai aiheeseen kuulumattomia kuvia. Artikkelin loi JHokkanenBot -botti. |