Seuraava artikkeli käsittelee aihetta Loiro, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Alkuperäistään nykypäivään Loiro on ollut perustavanlaatuinen rooli eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Vuosien varrella Loiro on kehittynyt ja saanut erilaisia merkityksiä ja konnotaatioita, mikä on synnyttänyt paljon erilaisia mielipiteitä asiasta. Tässä artikkelissa tarkastellaan erilaisia näkökulmia Loiro:een sekä sen vaikutuksiin jokapäiväiseen elämään ja yhteiskuntaan yleensä.
Loiro | |
---|---|
Valtiot | Suomi |
Maakunnat | Pirkanmaa |
Kunnat | Kuhmoinen |
Koordinaatit | |
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
Valuma-alue | Päijänteen alue (14.22) |
Laskuoja | oja Pohjattomaan [1] |
Järvinumero | 14.221.1.041 |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | 151,2 m [1] |
Pituus | 260 m [1] |
Leveys | 70 m [1] |
Rantaviiva | 0,557 km [2] |
Pinta-ala | 1,095 ha [2] |
Saaria | ei saaria [1] |
|
Loiro[1][2] on Pirkanmaalla Kuhmoisissa Myllykylän lähellä sijaitseva lampi.[1][2]
Lammen pinta-ala on 1,1 hehtaaria, se on 250 metriä pitkä ja 50 metriä leveä. Lammella ei ole kartan mukaan saaria ja se on autio. Sen rantaviivan pituus on 550 metriä[2] ja rannat ovat soistunutta metsämaata. Lammen luoteispuolelta kulkee metsäautotie.[1][3][4]
Lampi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Suur-Päijänteen alueen (14.2) Päijänteen alueella (14.22), jonka Päijänteen lähialueeseen (14.221) se kuuluu. Lammen vedenpinnan korkeus on 151,2 metriä mpy.[2][5] Siihen on johdettu neljä ojaa ympäröivältä suolta. Lampi laskee yhtä ojaa pitkin 500 metrin päässä sijaitsevaan Pohjattomaan. Lampien välinen pudotus on 1,4 metriä.[1]
Vuoden 1965 peruskartassa lampeen ei johtanut ojia ja sitä ympäröivä suo oli ojittamaton.[6] Vuoteen 1986 mennessä suo oli ojitettu ja lampeen oli johdettu ojia.[7]